Reetta Uusitalo: Metsä on psykologi

Tuuli keinuttaa havisevia haavan lehtiä pudottaen niistä punertavimman. Paleltaa. Puskasta kuuluu rapinaa. Puolukka tuo suuhuni kirpeän maun. Ilmassa leijuu kummallinen tuoksu. Raikasta. Ylhäällä pumpulipilvet leijailevat harmittavan harmaalla taivaalla. Puhtaus tulvii minuunkin. Metsä on viaton, minäkin ehkä.

Pudonneiden lehtien seasta kurkottaa pieni metsäimarre. Muurahaiset kuljettavat kokoonsa nähden valtavaa kaarnanpalaa kohti kekoa. Luonnon yhteispeli on uskomatonta. Ihmisillä on paljon opittavaa. Yhteispeli on sitä, että kaikki nitoutuu yhteen, saumattomasti ja helposti. Sitä, että kaikki auttavat toisiaan, haluavat toisilleen hyvää. Pidetään toisistamme huolta. Kuunnellaan toisiamme, autetaan. Ollaan yhtä.

Metsä ei ole ahdistunut, ei väsynyt, ei burnoutin partaalla. Metsä on olkapää. Asetan pääni kallistuneelle oksalle. Pehmeä sammal tuntuu hyvältä poskeani vasten. Rauhoittuminen on parasta ihonhoitoa. Ja mielenhoitoa. Ahdistus valuu pois. Metsä on hiilinielu, pahan mielen nielu.
Kultaiset auringonsäteet puikkelehtivat koivunoksien välistä. Häikäisee. Kantarellit piilottelevat lehtipeitteen alla odottamassa ottajaansa. Metsä on palkinto; miksi tuhoamme sitä? Keppi räsähtää rikki jalkani alla. Kävelen. Menen eteenpäin. Metsä ei murehdi. Olkaa kuin metsä.
Metsäkorteet luovat sumuisen keijukaismaailman. Sumua ilman harmautta, kaunista. Lapselle metsä on taikaa. Metsässä asuvat keijukaiset, maahiset ja eläimet. Metsä on mielikuvitusta mutta totta. Metsä on jotain pysyvää. Metsä muuttuu, mutta silti se on metsä.
Metsä on stressilääke. Metsässä kello ei tikitä, aika ei kulu. Metsässä on vain rauha ja rakkaus. Metsässä kuuluu johonkin. Metsän puhelin ei hälytä, sähköpostit eivät piippaa. Metsällä ei ole kiire mihinkään, metsä vain on.

Huudan metsään. Se ei vastaa. Jylhät männyt seisovat vakaasti paikallaan, hiljaisuus on kultaista. Kuiskaan. Metsä antaa olla. Salaisuudet jäävät lepäämään mustikoiden lehdille. Metsällä on vaitiolovelvollisuus. Ajattelen. Metsä ymmärtää.

Metsä on mielikuvaharjoitus, lempeä katse, lämmin sydän. Metsä on muutakin kuin puuta.
Metsä on psykologi.