Setareh Sepiddam: Kirje Suomen luonnolle

Olen ylpeä siitä että olen syntynyt Suomessa jossa on ainutlaatuinen ja erittäin kaunis luonto ja kehun sinua aina kun minulta kysytään Suomesta, käydessäni sukulaisten luona Iranissa. Ensimmäiseksi kerron muille aina sinun kauneudesta kaikkina vuodenaikoina.

Jokaisena vuodenaikana vaihdat mekkosi jossa on värikkäitä ominaisuuksia, huolellisesti tehtyjä rakenteita sekä erilaisia kuvioita. Tuulen avulla teet pyörähdyksen, ja näytät meille nämä kauniit ominaisuutesi jotka kimaltelevat mekkosi päällä. Kuulen sydämesi lyönnin, kun aallot osuvat rantaan kesällä. Se on todiste meille miten kauniisti elät ja synnytät elämää.

Toinen esimerkki on talitiaisen viserrys jonka kuulen aamulla avattaessa ikkunan, tai keltaisten lehtien katsominen kun heiluttelet niitä käyttäessäsi syksy mekkoa. Sinun värit, kauneus, tärkeys sekä sinun tarkasti ja huolellisesti luotu elämän kiertokulku on minulle kiinnostavaa ja ihmeellistä. Miten pidät kaiken järjestyksessä, miten pidät kaiken ajallaan?

Minulle on tärkeintä, että mekkosi pysyy ehjänä, puhtaana sekä terveenä.

En pidä siitä kun ihmiset varastavat sinulta ominaisuuksia, tai päättävät muuttaa mekkosi rakennetta ilman lupaa. Sinähän olet tarpeeksi antelias ja ystävällinen! Yritän ymmärtää miltä sinusta tuntuu kun yksi kauniisti luotu ominaisuutesi revitään pois mekostasi. Arvelen, että sinusta tuntuu kuin olisit menettänyt rakastetun lapsesi josta pidit lempeästi huolen. Koska sydämesi syvyydessä pidät joka ikisen elävän kuten oman lapsesi. Minua hävettää että minun kaltaiseni eivät käyttäydy lempeästi sinua kohtaan, olet varmaan hirveän hämmentynyt, että jotkut eivät tiedä mitä he ovat pilaamassa. Jotkut taas yrittävät korjata asioita, jotka voivat mennä pahasti pois käsistä.

Olin raivoissani kun kotini edessä oleva metsä kaadettiin viime vuonna jossa asui monia lintuja, oravia, kettuja, jäniksiä ja erilaisia ötököitä, sekä vanhoja puita jotka olivat nähneet vuosien kuluessa asioita mitä me emme ole nähneet.

Ei ole väliä kuinka paljon jättäisin sinut sivuun, mutta aina kun astun ulos kodista toivotat minut tervetulleeksi. Heilutat niityn heinää, puiden lehtiä ja pyydät linnut laulamaan.

Teet taas kauniin pyörähdyksen, josta huomaan ihanat ominaisuutesi ja saan rauhallisen tunnelman. Kesällä näytät korkeita ja matalia kallioita, neitoperhosia, voikukkia sekä joutsenen poikasia.Talvella taas kimaltavan valkoista lunta, tassunjälkiä sekä pohjoismaisen yötaivaan joka on täynnä tähtiä, siihen katsominen vie minut syviin ajatuksiin.

Sinun mekossa on paljon ainutlaatuisia asioita joita me ihmiset emme ole saaneet vielä nähdä, tiedäthän että ne ovat vaikeita tuoda esiin. Mekon ominaisuuksien selvittäminen saa meidän hiukset harmaaksi! Minusta se on erittäin kiinnostava ja mysteerinen, mutta vaikea tehtävä. Se vaatii intohimoa, kärsivällisyyttä ja tarkkuutta.

Yläasteen opiskelijana harrastan taidetta,valokuvausta,tanssia ja luonnontiede on lempiaine koulussa. Nämä vaikuttavat minun kiinnostukseen sinuun sekä eli omaan luontosuhteeseen. Sinusta löytyy vaikka kuinka paljon luonnollisesti muodostunutta taidetta.Niitä on eri värejä, kokoja ja muotoja! Myönnän, että syksy mekkosi värit ovat minulle yksi lempi ominaisuuksistasi.

Valokuvaus vaikuttaa paljon luonto kiinnostukseen, se auttaa minua huomaamaan isoja sekä pieniä elementtejä ja kuvata luonnon harvinaisia hetkiä. Ihailen luonnon lahjoja jotka näkyvät kuvissa, ja se aiheuttaa syitä vahvaan luontosuhteeseen. Odotan innolla talvi mekkoa, josta otan kauniita kuvia kun tanssit ja teet pyörähdyksen minulle.Millaisia kuvioita sinulla on mekon päällä tänä vuonna?

Tanssia näen kun luonto tuo minulle elävän ja pirteän tunteen jonka saan kun katson luonnon eri osia. Esimerkiksi järvi on minulle tanssivaa luontoa, tai luonnon elämän kiertokulku merkitsee luonnon tanssia minulle. Luonnontiede taas opettaa minulle erilaisia luonnon sääntöjä, jotka ovat mielestäni mielenkiintoisia.

Sinä autat minua luovuudessa sekä kannustat minua olemaan oma itseni eli miksi minut on luotu olemaan. Siksi olet antelias, viisas ja rehellinen. Sinähän sanot minulle aina: “Varis yritti oppia ankan kävelytavan, se unohti oman kävelytavan myös.”

Näitä lukuun ottamatta,luonto on itsestään kaunis ja yksinkertaisesti monimutkainen eikä sitä tarvitse nähdä millään tietyllä mielipiteellä. Sinähän näytät kaikille hienon mekkosi, eikä siihen tarvitse tiettyä yleisöä. Myönnän että päivittäinen ihmiselämä, erilaiset tilanteet sekä muut päivittäiset asiat häiritsevät luontosuhdetta.Media maailmalla on iso rooli siinä. Haluaisin mielelläni viettää enemmän aikaa sinun kanssasi ja saada enemmän omasta luonto kiinnostuksesta sekä suhteesta selville. Kirjoittaminen on hyvä keino, koska saan ajatukseni ja mielipiteeni paperille, se on yksi syistä miksi kirjoitan sinulle tämän kirjeen. Myös autat minua kysymään itseltäni, onko luonnontieteen opiskelu minua varten? Päivittäin näen sinut ja kauneutesi ympärilläni, mutta joinakin päivinä vähemmän. Haluaisin viettää enemmän aikaa kanssasi, mutta minun on pakko jättää ne väliin, koska minulla on esimerkiksi koulu asioita. Samaan aikaan näen epämiellyttävää käytöstä sinua kohtaan.

Hyvä että kotini lähellä on iso niitty ja metsä. Kodin edessä on metsä, mutta en ole käynyt siellä sen jälkeen kun rakennustyöt aloitettiin. Olin tulossa koulusta kun silmieni edessä puita kaadettiin moottorisahalla, ja nyt siellä on kyltti jossa lukee: Ihania koteja! Minulla on paljon muistoja metsästä. Muistoja jossa minä ja perheeni jaoimme naurua, surullisia aikoja, kokemuksia sekä lauloimme välillä. Viimeinen muisto oli puista paikassa jossa yleensä istuimme, nyt alueen puut on kaadettu.

Luulet varmaan että jotkut meistä ovat aivan hulluja koska kaadamme eläinten koteja tehdäksemme koteja itsellemme, miten itsekästä!

Yritän tulla luoksesi pari kertaa viikossa, mutta viikonloppuisin minulla on aikaa olla pidempään luonasi. Silloin minulla ei ole treenejä eikä minun tarvitse olla kotona tekemässä koulutehtäviä. Muistatko kun tulin isän kanssa niitylle kuvaamaan eläimiä? Sitä en voi välttämättä tehdä talvella, koska mekkosi päällä on lunta! En kestä olla luonasi kauemmin kuin kaksi tuntia, koska on miinus viisitoista astetta pakkasta! Tulemme viikonloppuisin perheen kanssa luoksesi ja vietämme kanssasi aikaa. Nautimme metsistä ja puistoista sekä syömme päivällistä luonasi ja arvostamme kauneuttasi.

Luonto paikkani on paikka jossa olisi paljon kuvattavaa, nähtävää ja mielelläni hieno maisema. Kun olen luonasi, minulle tulee pirteä mutta rauhallinen olo. Saan paljon positiivista energiaa sinulta ja siitä olen kiitollinen. Joskus kun olen pahalla tuulella, juoksen luoksesi ja sinä otat minut syliisi.

Toisessa kotimaassani on erittäin kaunis luonto. Jollain alueilla kärsitään kuivuudesta, mutta siellä on myöskin isoja reheviä alueita. Siellä on paljon erilaisia eläimiä jotka eivät välttämättä sovi sinun mekkoosi, koska niitä on ommeltu ja luotu vain kotimaani mekkoa varten. Valitettavasti kotimaani ei välitä luonnostaan eikä pidä huolta siitä. Päivittäin minun kotimaan luonto kuivuu ja kuolee pois. Muistutan uudestaan että olen ylpeä, että olen syntynyt maassa jossa sinä olet puhdas, hyvin hoidettu ja ainutlaatuisen kaunis. Olen puolestasi iloinen. Kunpa kaikki maailman luonnot saisivat samaa hoitoa ja huomiota!

Olen kiitollinen että minulla on oikea ystävä nimeltään Suomen Luonto joka on antelias,ihmeellisen mystinen ja ymmärtäväinen. Kiitos että näytät minulle ihmeitäsi, otat käteni ja näytät minulle kuinka luonnollisesti luotu elämä toimii. Lähetäthän terveisiä eläimille, kasveille ja muille perheenjäsenille. Odotan vastaustasi!

Terveisin: Setareh