Ilmastovuosikertomus 2023 tuo selkeästi esiin tarpeen päättää lisätoimista ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Lausunnossaan eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Luonnonsuojeluliitto vaatii ilmastolain noudattamista ja uuden maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelua samassa aikataulussa energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisen suunnitelman kanssa.
Hallitus leikkaa Metsähallituksen Luontopalvelujen rahoitusta 11 miljoonaa euroa ensi vuonna. Luontopalvelut on se taho, joka veronmaksajien rahoilla pitää huolta siitä, että suomalaisten on helppoa ulkoilla luonnossa. Tämä tarkoittaa tulipaikkoja, polttopuita, pitkospuita, laavuja, tupia, vessoja ja muita retkeilyrakenteita. Todennäköisesti lähes jokaisella suomalaisella on kokemusta Luontopalvelujen ylläpitämien palvelujen käytöstä. Vuonna 2022 Metsähallituksen luontokohteisiin tehtiin yli 6,2 miljoonaa käyntiä.
Luonnonsuojeluliitto ymmärtää luvat toistuvasti uhkaa tai vahinkoa aiheuttavien susien tai koirasusiristeymien poistamiseksi. Mutta jos kannanhoidollinen sudenmetsästys aloitetaan tänä talvena, liitto auttaa tarvittaessa piirijärjestöjään valittamaan hallinto-oikeuksiin.
Tornator on rikkonut FSC-sertifikaattia Pohjois-Karjalassa, Kiteen Viklasuolla, kevättalvella 2022. Yhtiö on hakannut FSC-standardin mukaisia, aina säästettäviä kohteita: runsaslahopuustoista kangasmetsää ja vesitaloudeltaan luonnontilaisia soita.
Marraskuussa Black Week -viikko yllyttää kuluttamaan houkuttelevilla alennushinnoilla. Kulutuskeskeisessä kasvutaloudessamme ylikulutus on kuitenkin ongelma vuoden jokaisena päivänä. Tuotteiden todellisia hintoja ei mitata euroissa, vaan luontokadon määrässä.
Kuusta istutetaan talousmetsiin enemmän kuin koskaan. Harva kuusi saa kuitenkaan kasvaa vanhaksi jättipuuksi, joka ylläpitää elämää oksiensa suojassa. Jouluna kuusi koristaa monen suomalaisen kotia, mutta muistammeko enää puiden kohtalonyhteyttä elämäämme? Entä miten kuusen käy kuumenevassa ilmastossa? Lue kolme näkökulmaa.
Kun Suomen riistakeskus myönsi lokakuussa poikkeusluvat 300 ilveksen tappamiseen, ei tiedetty millainen mediahaloo asiasta syntyy. Suurta tappokiintiötä perusteltiin sillä, että ihmisten sietokyky ilveksiä kohtaan tulisi muuten vastaan. Toisin kävi, ihmisten sietokyky metsästyspolitiikkaan ylittyi.
"Ilmaston kuumeneminen muodostaa turvallisuusuhan myös Suomessa. Sään ääri-ilmiöiden yleistymisen lisäksi vaikutukset muualla maailmassa ketjuuntuvat ja heijastuvat Pohjolaan", kirjoittaa ilmastoasiantuntija Hanna Aho kolumnissaan.
Maa- ja metsätalousministeriön perustelut 300 ilveksen tappamiselle ontuvat pahasti. Riistakeskus myönsi luvan tappaa 300 ilvestä, eli yli 12 prosenttia Suomen ilveskannasta. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä kaatolupien perustelut eivät kestä päivänvaloa.
Digitalisaatio on tuonut mukanaan ympäristöhyötyjä, mutta oletko tullut ajatelleeksi, että myös internetillä on hiilijalanjälki? Maailmanlaajuisesti digitalisaation päästöjä verrataan usein lentoteollisuuden päästöihin. On jopa sanottu, että jos internet olisi valtio, se olisi jo neljänneksi suurin päästöjen määrässä mitattuna.
Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Raaseporin Luonto ry:n jättämä ehdotus luonnon ennallistamiseksi nousi yleisön suosikiksi Raaseporin osallistavan budjetin asukasäänestyksessä. Sen johdosta kaupunki ohjaa 100 000 euroa luonnon ennallistamistyöhön eri puolilla Raaseporia.
Kokemäenjoen kaikkiin yhdeksään vesivoimalaan Porista Tampereelle halutaan kalatiet, ympäristövirtaama ja säännöstelyn rajaaminen. Kokemäenjoenreitin kunnostusyhdistys teki aloitteen voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttamisesta osana Luonnonsuojeluliiton Vapauta virrat -hanketta.