Suot

Tilannekatsaus

Suomi on suhteellisesti maailman soisin maa. Alun perin jopa kolmannes maastamme on ollut suota. Suomen suot ovat maailman mittakaavassakin merkittäviä elinympäristöjä. Suot tuottavat myös ihmisen kannalta tärkeitä ekosysteemipalveluita ja ovat Suomen suurin hiilivarasto.

Yli puolet soista ojitettu

Suomen alkujaan 10 miljoonasta suohehtaarista yli puolet on ojitettu. Ojitettujen soiden osuus kuitenkin vaihtelee ja on osassa maata jopa yli 90 %. Ojitukset on tehty pääosin metsätalouden tarpeisiin. Jopa miljoona hehtaaria suota ojitettiin metsätaloudenkin näkökulmasta turhaan, eikä puusto niillä koskaan lähtenyt kasvamaan kunnolla.

Yli puolet suoluontotyypeistä uhanalaisia

Yli puolet suotyypeistä on koko maan mittakaavassa uhanalaisia. Etelä-Suomen suoluontotyypeistä yli 80 % on uhanalaisia ja vain 9 % suoluontotyypeistä on luokiteltu säilyviksi. Koko maan tasolla soiden luontotyyppiyhdistelmistä puolestaan yli 60 % ja Etelä-Suomessa 100 % on uhanalaisia.

Suolajisto vaarassa

Suolajistosta esimerkiksi avosoiden lintulajiston tilanne on erittäin huono, koska niiden elinympäristöjä on tuhoutunut niin paljon. Suolintujen tilanteeseen vaikuttaa niin turpeenotto kuin soiden ojittaminen metsätalouskäyttöön. Myös soiden perhoslajit ovat viime vuosikymmeninä taantuneet erityisesti ojituksen seurauksena.

Tavoitteemme

Suomen luonnonsuojeluliiton tavoite on sama, johon Suomi kokonaisuudessaan on sitoutunut niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin: pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ennallistaa 30 % heikentyneistä elinympäristöistä. Luonnonsuojeluliitolle ei riitä se, että lajit kiikkuvat sukupuuton tai uhanalaisuuden kynnyksellä. Kaikilla lajeilla ja luontotyypeillä on oltava turvattu tulevaisuus.

Jo yli 1500 hehtaaria ennallistettua suota!

Suon ennallistamisessa ojia tukitaan, jotta veden pinta pääsee nousemaan.

lue lisää

Suomen ainutlaatuista suoluontoa on suojeltava

Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on suoelinympäristön ja -lajiston hyvä tila. Soidensuojelun täydennysohjelma on toteutettava viipymättä. Helmi-ohjelmaan ja ennallistamiseen on varattava riittävä rahoitus ja laadittava toteutussuunnitelma heikentyneiden soiden ennallistamiseksi. Viimeistään vuoteen 2030 mennessä on saavutettava kansainvälisten sopimusten mukainen 30 prosentin suojelutavoite myös suoelinympäristöjen osalta.

Soiden taloudellinen käyttö kestävämmäksi

Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on, että taloudellisia tukia ohjataan monimuotoisuuden suojeluun sekä vesien puhtauteen. Metsätalouden ympäristötukia on ohjattava enemmän ennallistamistöihin, puustoisten soiden suojelusta maksettaviin korvauksiin sekä vesistöjen puhtaana pitämiseen. Turpeen energiakäytön verotuet on poistettava.

Soiden käyttöä ohjaavat lait ja luvat kuntoon

Lainsäädännön on taattava perustaso soiden kestävämmälle taloudelliselle käytölle. Luvituksessa on otettava huomioon paremmin soiden käytöstä aiheutuvat ongelmat. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on muun muassa turpeen kaivamisen lopettaminen. Myös pintasammalen nosto tulee kieltää, kuten myös malminetsintä suojelualueilla ja kaivosten perustaminen suojelualueille. Metsätalouden uudisojituksesta on luovuttava välittömästi, ja kunnostusojituksistakin vuoteen 2035 mennessä.

Suomi luopuu turpeen polttamisesta osana ilmastokamppailua

Suot ovat metsiäkin suurempi hiilivarasto, johon hiili on sitoutunut pitkien aikojen kuluessa. Luonnonsuojeluliiton tavoite on, että soiden hiilivarasto on turvassa ja turpeen kaivaminen ja polttaminen energiaksi lopetetaan. Suomi edistää kosteikkojen ja turvemaiden suojelua osana kansainvälistä ilmastotyötä.

Soiden virkistysarvo tunnistetaan

Soilla on arvoa ihmisille myös retkeilyssä ja marjastuksessa. Myös soiden tilaa heikentävän käytön yhteydessä sovelletaan aiheuttaja maksaa -periaatetta, jonka avulla kunnostetaan pilaantuneita vesistöjä ja ennallistetaan soita. Näin parannetaan myös virkistysmahdollisuuksia. Retkeilyä ja virkistysmahdollisuuksia parannetaan muun muassa lisäämällä Metsähallituksen luontopalveluiden resursseja.