Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys ry
Mielipide
Hyväksytty hallituksen kokouksessa 14.1.2019
Palokan keskustan ja Heinämäen välisellä alueella sijaitsevan Norolan asemakaavassa (N:o 47) (noin 7.4 ha) tulee ottaa paremmin huomioon luonto- ja ympäristöarvot. Aluetta tulisi kehittää maaseutumaisena perinneympäristönä ja luontokohteena asutuksen keskellä. Luontokohteena se lisää alueen viihtyisyyttä ja terveyttä monimuotoisuuden muodossa. Jyväskylän tulisi säästää tällaiset arvokkaat yhä vähenevät luontokohteet, jotka ovat erittäin tärkeitä henkireikiä asutuksen keskellä. Asutuksen väliin jäävien luontoalueiden sijaan rakentamisen painetta tulee suunnata jo rakennettujen alueiden asumisen tehokkuutta kasvattamalla, esimerkiksi rakentamalla ylöspäin.
Asemakaava-alueelta on valmistunut kaupungin oma luontoselvitys 14.8.2018. Selvityksen mukaan alueella on tehty maastotyöt 9.5.2018 (liito-oravat) ja 27.6.2018 (arvokkaat luontokohteet sekä uhanalaiset kasvi- ja eläinlajit). Selvityksessä kartoitettiin alueen luontotyypit sekä selvitettiin arvokkaaksi luokiteltavat luontokohteet. Lisäksi alueelta etsittiin uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja.
Arvokkaaksi ja säästettäväksi luontokohteeksi asemakaava-alueella on huomioitu lehtolaikku, joka on metsälain erityisen arvokas elinympäristö ja uhanalainen luontotyyppi. Tämä on hyvä asia, mutta lehto kaipaisi ympärilleen myös suojavyöhykkeen. Lisäksi tulee huomioida kolopuut ja puron säilyttäminen.
Silmällä pidettävän (NT) liito-oravan jätöksiä selvityksessä kerrotaan havaitun neljältä kuuselta (samalta alueelta kuin vuoden 2016 selvityksessä) sekä lisäksi yhdeltä kuuselta Norolan tilalle vievän tien vasemmalta puolelta.
”Neljällä kuusella jätöksiä oli alle 20 kullakin. Uuden kuusen tyveltä havaittiin kymmeniä jätöksiä. Lisäksi tilalle vievän tien vasemmalta puolelta ja tilan etelänpuolelta havaittiin risupesäkuuset, joiden tyveltä ei kuitenkaan tehty jätöshavaintoja. Alueen itä- ja pohjoispuolisesta metsästä havaittiin myös kolme kolopuuta (joista kaksi pystylahopuukoivua ja yksi haapa), joiden tyviltä ei kuitenkaan tehty jätöshavaintoja. Jätöshavainnot alueella jäävät niukoiksi, myös suhteessa potentiaalisten pesäpaikkojen määrään.” (Luontoselvitys).
Tiedetään, että liito-oravat eivät välttämättä merkitse pesäpuitaan, joten varmoja johtopäätöksiä pesimättömyydestä ei voida tehdä. Liito-orava on tiukasti EU:n luontodirektiivillä suojeltu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kielletty ja jonka kulkuyhteydet tulee huomioida. Selvityksen termi ”vierailupaikka” on harhaanjohtava, sillä se on sama kuin levähdyspaikka.
”Havaintoa tukee myös se, että alueella on monia liito-oravalle otollisia pesäpaikkoja, jotka eivät kuitenkaan ole liito-oravan käytössä. Liito-oravan esiintymistä alueella saattaa rajoittaa tavallisen oravan (Sciurus vulgaris) ja käpytikkojen (Denrocopos major) vahva asema, jotka kilpailevat liito-oravan kanssa muun muassa samoista pesäpaikoista. Liito-oravan näkökulmasta alueella on myös melko vähän ravintopuita.”
”Palokassa, noin kilometrin säteellä, on tehty aikaisempina vuosina havaintoja liito-oravista. Näiden havaintojen perusteella kulkeminen erityisesti luoteis-kaakko –suunnassa Itä-Palokan alueella on tärkeää. Liito-oravalla on lähiympäristössä muitakin mahdollisia kulkuyhteyksiä, eivätkä alueelle suunnitellut toimenpiteet aiheuta haittaa liito-oravan kulkemiselle.” (Luontoselvitys).