Lausunto Itä-Suomen aluehallintovirastolle Matolamminsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemuksesta
Vaatimus: Keski-Karjalan Luonto ry vaatii Matolamminsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan hylkäämistä. Perusteluina esitämme seuraavaa.
Alueen sijainti
Alue sijaitsee lähellä Kiteen keskustaa ja taaja-asutus alkaa jo kilometrin päässä aiotun turpeennostoalueen rajalta. Maakuntakaavassa alue oli ennen turvetuotantoalueena, mutta se on poistettu 4.5.2009 käsitellyssä maakuntakaavan 2. vaiheessa. Maakuntakaavan 1. vaiheessa alue kuuluu osittain taajama-alueen kehittämisalueeseen. Kaavatilanteen ja asutuksen läheisyyden takia alueelle ei tule myöntää turpeennostolupaa.
Vesiensuojelu
Aiotulta turpeennostoalueelta vedet valuvat Myllypuroa, Sirkkajokea ja Lepikonjokea pitkin Ätäsköön ja edelleen Pyhäjärveen. Sirkkajoki, Lepikonjoki ja Ätäskö on luokiteltu Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmassa tilaltaan vain tyydyttäväksi. Samassa ohjelmassa Ätäskön tilan parantamistavoitteiksi on asetettu veden laadun parantuminen, fosfori- ja klorofylliarvon alentuminen sekä sinilevähaittojen vähentyminen ravinnekuormitusta vähentämällä.
Minna Kukkosen tekemän selvityksessä (Turvetuotantoalueiden vesistövaikutukset/ Pohjois-Karjalan maakuntakaava (2. vaihe), Arvio varaustilanteen 20.4.2009 jälkeen, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus) todetaan Ätäskön ja Pyhäjärven tilasta ja niiden soveltumattomuudesta turpeennostoalueiden aiheuttamalle lisäkuormitukselle:
”Potentiaalisten turvetuotantoalueiden alapuolisina vesistöistä Ätäskö on vesienhoidossa vuonna 2008 luokiteltu tilaltaan tyydyttäväksi lähinnä rehevyytensä takia. Järvi on ollut pitkäaikaisesti metsätalouden kuivatusvesistä ja toimenpiteistä aiheutuneiden kuormitusten rasittama. Ätäskön valuma-alueella on tehty mittava valuma-aluekunnostus entisillä ojitusalueilla mm. metsäkeskuksen, ympäristökeskuksen ja paikallisten ihmisten toimesta 2000-luvun alussa. Lisäksi järven tilan kohentamiseksi on vesienhoidossa esitetty toimenpiteitä, jotka tähtäävät erityisesti orgaanisen kuorman vähentämiseen. Vesienhoidon tavoitteiden mukaisesti Ätäskön ravinnekuorman tulisi laskea 20 %, jota se saavuttaa direktiivin määräämän hyvän tilan. Potentiaalinen turvetuotanto olisi siten ristiriidassa jo tehtyjen kunnostustoimenpiteiden sekä asetettujen vesienhoidon tavoitteiden kanssa. Se asettaisi siten uhkan Ätäskön tilan parantumiselle ja pysymisellä luokassa hyvä. Lisäksi kunnostuksissa oli mukana paljon paikallista väestöä, joten usko vesistöjen kunnostukseen sekä viranomais- että kansalaispuolella menisi, jos järveen nyt johdetaan turvetuotannon vesiä.
Ätäskö on yhteydessä kapean kannaksen kautta Pyhäjärveen. Vesistönä Ätäskö on tummavetinen orgaanisen kuormituksen rasittama järvi. Sen viipymä on lyhyehkö, reilu vuosi, kun se taas Pyhäjärven viipymä on noin 7 vuotta. Tämä merkitsee sitä, että kuormittava aines kulkeutuu Ätäskön läpi, mutta jää Pyhäjärveen, jolloin se sedimentoituu pohjaan. Pitkällä aikavälillä orgaaninen aines kerääntyy pohjaan ja epäsuotuisessa happitilanteessa, jolloin pohjan happi loppuu lähes kokonaan, vapautuu pohjasta ravinteita. Tällainen kehitys tapahtuu pikkuhiljaa ja salakavalasti. Pyhäjärvi kuuluu Natura-kohteisiin ja niissä vesiluontotyypiltään karuihin kirkasvetisiin, niukkaravinteisiin järviin, joissa on runsaasti pohjaversoiskasvillisuutta. Pyhäjärven tila tulee vesienhoidon mukaan säilyä erinomaisena, mille turvetuotantoalueet Ätäskön yläpuolella asettavat täten uhkan.”
Karjalan Pyhäjärvi ry:n aloitteesta ja monien tahojen toimin Ätäskön valuma-alueella on tehty 2000-luvulla erilaisia vesiensuojelutoimenpiteitä. Käsillä olevan hakemuksen ja lehtitietojen mukaan nämä kunnostustoimet tulevat jatkumaan. Ensihavaintojen mukaan näillä toimilla on saatu parannusta Ätäskön tilaan.”
Turpeennoston aloittaminen valuma-alueella lisäisi kuormitusta ja kääntäisi Ätäskön tilan kehityksen huonompaan suuntaan ja uhkaisi Pyhäjärven erinomaista tilaa. Hakijan mukaan vesistövaikutukset ovat vähäisiä. Kuitenkin turpeennostoalueelta tuleva kuormitus tuotantovaiheessa kaksinkertaistuu nykytilaan nähden. Tämä kuormitus jatkuu koko 50 vuoden turpeennostokauden ajan. Kuormitusta voitaisiin pienentää, jos metsää tuottamattomat alueet ennallistettaisiin ja metsää kasvavilla alueilla vesiensuojelua tehostettaisiin.
Luontoselvitys
Luotoselvityksessä ei mainita aivan aiotun turpeennostoalueen rajan ulkopuolella tilan 130 itäpuolella ja sähkölinjan pohjoispuolella olevaa lähdettä. Lähde on muutaman kymmenen metrin päässä rajasta. Lähteen luonnontila on selvitettävä ja mikäli lähde on metsälain 10§:n mukainen kohde, ei sen luonnontilaa saa vaarantaa.
Alueen keskellä pesii mehiläishaukka, joka on luontodirektiivin liitteessä I mainittu laji. Pesän ympärille on rajattava riittävä säteeltään 400 m laaja suojavyöhyke.
Kiteellä 24.5.2010
Keski-Karjalan Luonto ry