Selitys Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Vapon valitukseen Matolammen turpeennostoasiassa
Asia
Vapo Oy:n valitus Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Vaasan hallinto-oikeuden 27.5.2013 antamasta päätöksestä nro 13/0136/1 Kiteen Matolamminsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa-asiassa
Vaatimus
Keski-Karjalan Luonto ry vaatii, että Korkein hallinto-oikeus hylkää Vapo Oy:n valituksen.
Perustelut
Keski-Karjalan Luonto ry viittaa vaatimuksensa perusteluina ensinnäkin siihen, mitä yhdistys on aiemmin esittänyt lausunnossaan 24.5.2010 Itä-Suomen aluehallintovirastolle Matolamminsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemuksesta sekä vastineessaan 24.5.2012 Vaasan hallinto-oikeudelle Vapo Oy:n valitukseen Matolammin turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksestä.
Lisäksi Keski-Karjalan Luonto ry esittää vaatimuksensa perusteluina seuraavan.
Turpeennostossa kysymyksessä olevalla 64,3 hehtaarin alueella aiheutuisi etenkin yhdessä muiden vesistöä kuormittavien toimintojen kanssa alapuolisissa vesistöissä – Sirkkajoessa, Lepikonjoessa ja Ätäsköllä sekä viime kädessä Karjalan Pyhäjärvellä – erittäin merkittävää ympäristön ja vesiluonnon pilaantumista tai ainakin sen huomattavaa vaaraa, jota ei voida lupamääräyksinkään poistaa tai torjua.
Muun ohella turpeennosto myös mitätöisi kaikki ne mittavat kunnostustoimet, joilla Ätäskön rehevöitymishaittoja on pyritty määrätietoisesti vähentämään 2000-luvulla. Yhdistys viittaa muun muassa Karjalan Pyhäjärvi ry:n aloitteesta ja useiden viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöhön perustuneisiin valuma-aluekunnostuksiin 2000-luvulla. Vuosina 2002-2005 alueella tehtiin 67 tilalla peräti 156 erillistä vesiensuojelutoimenpidettä, minkä lisäksi järven ympäristöön tehtiin 15 pintavalutuskenttää, 52 pohjapatoa, 16 lietekuoppaa ja kolme uutta laskeutusallasta. 6 vanhaa laskeutusallasta kunnostettiin ja 14 hehtaarin laajuinen suo ennallistettiin. Lisäksi vinoutuneita kalakantoja pyrittiin korjaamaan ammattimaisella hoitokalastuksella sekä talkoopohjaisilla hoitokalastuksilla. Suunniteltu turpeennosto tekisi tyhjäksi kaikki nämä kunnostustoimet.
Sirkkajokeen, Lepikonjokeen ja varsinkin Ätäsköön ulottuvien haitallisten vaikutusten ohella Keski-Karjalan Luonto ry korostaa erityisen painokkaasti sitä, että turpeennostosta seuraisi välittömästi ja välillisesti erittäin haitallisia vaikutuksia tai ainakin haitallisten vaikutusten huomattavan ilmeistä vaaraa Karjalan Pyhäjärvelle. Turvetuotantoalueen jätevedet johdettaisiin Myllypuroon ja Sirkkajokea ja Lepikonjokea pitkin Atästköön, joka on välittömässä yhteydessä kapean salmen kautta Karjalan Pyhäjärveen. Yhdistys muistuttaa, että Ätäskön veden viipymä on vain reilu vuosi, mutta Karjalan Pyhäjärvessä veden viipymä on hyvin pitkä, peräti noin 7 vuotta. Tästä seuraa, että turpeennostosta syntyvät haitalliset vaikutukset kuormittaisivat viime kädessä Karjalan Pyhäjärveä, koska turpeennostoalueen jätevedet päätyisivät varsin nopeasti Ätäskön läpi Pyhäjärveen.
Suunnitellulta uudelta turpeennostoalueelta tuleva vesistökuormitus olisi näin ollen viime kädessä erityisen haitallista Karjalan Pyhäjärven tilan kannalta. Yhdistys muistuttaa, että Karjalan Pyhäjärvi on veden laadultaan edustava niukkaravinteinen nuottaruohotyypin järvi, jonka vedenlaatu on pääosin erinomainen. Järven kalataloudellinen, maisemallinen ja biologinen merkitys on huomattava. Erittäin edustavaksi järven tekee suuri koko ja pääosin erinomainen veden laatu. Suomen Natura-suojeluverkoston ohella Karjalan Pyhäjärvi kuuluu Pohjoismaiden ministerineuvoston esittämiin suojeluvesiin ja erityistä suojelua vaativiin vesiin. Erityissuojelun tavoitteena on vesistöalueen säilyttäminen oligotrofisena ja mahdollisimman luonnontilaisena sekä samalla kalataloudellisen arvon turvaaminen.
Kiteellä 7.10.2013
Keski-Karjalan Luonto ry