Suomessa oli 2020-2021 noin390-400 ahmaa, Keski-Suomessa niistä vain kourallinen. Ne ovat usein yhteisiä naapurimaakuntien kanssa: ahma kulkee helposti puolensataa kilometriä päivässä.
Ahma on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi (ER) ja maailmassa vaarantuneeksi. Ahma on rauhoitettu täälläkin vuonna 1978.
WWF selvitti vuonna 2008 ahmojen laittomia tappoja Suomessa.
Laiton pyynti, kuten tahallinen yliajo moottorikelkalla, on ahman suurin uhkatekijä. Suurpetojen laittomista tapoista tulee esille vain murto-osa.
”Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan (Persson 2007) luvattomilla tapoilla voi olla suuri vaikutus ahmakannan kehitykseen. Ruotsissa todettujen ja oletettujen laittomien tappojen vaikutus laskee vuotuisen kasvun jopa 2,5 prosenttiin. Suomessa ahmakannan vuosikasvu on ollut rauhoituksen jälkeen vain 4,7 prosenttia – siksi myös meillä on nähtävissä laittoman pyynnin vaikutus ahmakantaan. Yhteenvedossa todetaankin osuvasti, että ahmojen luvaton tappaminen on vakava ahmakannan elinvoimaisuuden uhka varsinkin, jos se kohdistuu lisääntymisikäisiin naaraisiin. Siksi valvontaa kannattaa kehittää jatkossakin.” (Suomen luonnonsuojeluliiton lausunnosta maa-ja metsätalousministeriölle 14.2.2014).
Maakuntaan mahtuukin moninkertainen määrä ahmoja nykyiseen verrattuna. Ahman aiheuttamat vahingot ihmiselle ovat maakunnassa olleet lähes olemattomat.
- Suomen ahmakannan hoitosuunnitelma (2014)
- Ahmakannan hoitosuunnitelma: Vastaus Keski-Suomen riistanhoitopiirille (22.6.2004).
- Ahma (suurpedot.fi , Metsähallitus)