Suden ei tiedetä KOSKAAN tappaneen tai vahingoittaneen ihmistä Keski-Suomessa. Vain tarinoita (kuten Vaarunvuorelta) on kerrottu. Suomenselän tienoo on susien merkittävä vaellusreitti.
Osalle Keski-Suomen maakunnan väestöstä on leimallista voimakas susivaaran ja susimäärän liioittelu, monelle ilmeisesti poliittisista tarkoituksenmukaisuussyistä. Maakuntalehden pääkirjoittajan povaaman karhuterrorin jäätyä tulematta viholliskuvaa on siirretty suteen (ja sen suojelijoihin). Karhujen häirintä myös pesillä ja vammat ihmisille ovat kuin taianomaisesti osuneet lähinnä aseistautuneille metsästäjille koirineen. Silti kansanedustaja Lauri Oinonen on Keski-Suomen maakunnan ’huonoimmaksi puoleksi’ väittänyt peräti ’epärealistiset luonnonsuojelijoiden ajamat luonnonsuojelutavoitteet, jotka vaarantavat ihmisten toimeentulon ja luonnossa liikkumisen’ (Fiksu 1/2003, Keski-Suomen ympäristökeskuksen tiedotuslehti).
Susi on Keski-Suomessa aiheuttanut enimmillään alle 6 000 euron vahingot vuodessa. Vuonna 2020 sudet aiheuttivat 9 lampaan kuoleman, kaksi koirakuolemaa, ja vuonna 2004 ei yhdenkään lampaan kuolemaa, mutta muutaman koirakuoleman. Nykyään Keski-Suomen sudet näyttää salametsästetyn lähes kadoksiin -metsästäjäkunnan enemmistö näyttää hyväksyvän erittäin uhanalaisen suden (EN) salametsästyksen kaltaisen jopa organisoidun rikollisen toiminnan. Salametsästys lisää n. pihasusia, koska haavoittuneiden susien ruonhankintakyky heikkenee. Myös koiria katoaa tai myrkytetään salametsästäjien toimesta. Ethän halua laittomasti toimivia ase- tai myrkkymiehiä kotinurkillesi.
Koirat sen sijaan ovat purreet todennäköisesti tuhansia ihmisiä Keski-Suomessa. Myös Keski-Suomessa onkin jouduttu kohtaamaan vakavia vammautumisia, jopa kymmeniä ompeleita kasvoihin ja kuolemantapauksia. Koirat ovat tappaneet myös lukuisia lampaita (esim. Korpilahdella ja Jyväskylän maalaiskunnassa), pienemmistä eläimistä puhumattakaan. Koiriin olisi syytä kasvattaa susipelkoa, ei ihmisiin: monet koirarodut eivät pelkää sutta, ja ovat siten tavallaan itse osasyyllisiä tällaisiin kuolemiinsa. Muut kotieläimet ovat tappaneet lukuisia ihmisiä myös Keski-Suomessa.
Hirvieläinkolareita oli esimerkiksi vuonna 2004 Keski-Suomessa 189, joissa loukkaantui 27 ja kuoli 2 henkeä. Hirvet aiheuttivat pelkästään metsä- ja maataloudelle yli 100 000 euron vahingot vuonna 2013, ja noin 140 000 euron vahingot vuonna 2004 lähinnä Leivonmäellä ja silloisilla susialueilla Keuruulla ja Kuhmoisissa (hirvestystä perustellaan mm. hirven ’luonnollisten vihollisten puuttumisella’).
Metsästäjiltä kerättävistä hirvenkaatolupamaksuista on hirvivahingon kärsineille maakunnassa maksettu yli 100 000 euroa vuosittain. Valtiolle, yhtiöille ja yhteisöille ei korvauksia kuitenkaan makseta (valtiolla on maakunnassa noin 10 % metsistä, Suomessa noin 25 %; yhtiöillä on noin 20 % metsistä, Suomessa noin 9 %, ja yhteisöillä on maakunnan metsistä noin 4 %, Suomessa noin 5 %).
Ihmisen henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia tapahtuu pelkästään Jyväskylässä noin 700-800 vuosittain. Maakunnan tieliikenteessä on kuollut satoja ihmisiä, ja tuhansia on loukkaantunut, ja metsäteollisuuden sivutuotteena on kuollut kymmeniä ihmisiä (esim. ns. Konginkankaan bussiturma vuonna 2004). Moottoriliikenteen haitat ja vaarat ovat lähes mittaamattoman suuria, ilmaston muuttaminen mukaan lukien.