Tourujoki on maakunnan voimakkaimmin muutettuja, ihmisen toimesta. Jyväskylän kaupunki päätti lopulta keväällä vuonna 2015 purkaa vesivoimalan ja sen padon Tourujoesta, poistaa rännin ja kunnostaa tilalle kosken noin 200 metrin matkalle, vaikka työ ei ole helppo. Kustannukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin voimalakäytön jatkamisen kustannukset olisivat olleet. Luonnon- ja ympäristönsuojelijat kiittävät kaupunkia lopulta viisaasta ja kaukokatseisesta päätöksestä, joka ratkaisi monta ongelmaa kohtuullisella tavalla.
Tapahtumista ennen kunnostuspäätöstä
Lähes kaikki joet ja purot ovat kärsineet ihmistoiminnasta, monet pahoinkin. Luonnonvaraiset villit taimenkannat ovat joutuneet jo erittäin uhanalaistettujen lajien luokkaan. Villi, luontaisesti kuteva järvitaimen, Keski-Suomen maakuntakala, on Keski-Suomessa jo harvalukuisempi kuin saimaannorppa Vuoksen vesistössä. Myös paikalliset purotaimenkannat ovat vaarassa.
Jyväskylän ainoa joki, Jyväsjärven kautta Päijänteeseen laskeva 2,4 km pitkä Tourujoki padottiin 1800-luvun lopulla nyt jo edesmenneen paperitehtaan ja senkin tarvitseman voimalan tarpeisiin. Tehdas laski jopa 5 tonnia rikkihappoa jokeen päivittäin, vielä 1980-luvun lopulla usein arvuuteltiin joen väriä kulloisenakin päivänä. Järvitaimen, paikkakunnalla tavallisesti loheksi kutsuttu, katosi joesta jo rakentamistoiminnan alulla, ja ajoittain kaikki muutkin kalat.
Mahdollisuus palauttaa reitti järvitaimenenkin tulla ja mennä
Jyväskylän Kankaan alueelle 2010-luvun alkuvuosina virinneessä kaavoitusprosessissa nousi merkittäväksimahdollisuus palauttaa jo 1800-luvulla tuhottu reitti järvitaimenenkin mennä ja tulla Tourujoen kautta. Alueelle suunniteltiin asuntoja noin 5 000 ihmiselle. Joki oli vesienhoitosuunnitelmassa luokiteltu luokkaan ”voimakkaasti muutettu”, siis rakentamalla pilattu. Nyt oli poikkeuksellinen mahdollisuus korjata luonnolle ja taimenelle tehty vahinko, elävöittää tulevaa asuinaluetta ja samalla kohentaa kaupungin imagoa.
Nyt oli mahdollisuus tehdä joelle aikaa myöten kiertouoma, myös ns. pitkä uoma, ja turvata uomaan riittävä ympäristövirtaama Kankaan alueelle suunnitellun asuin- ja liiketoiminta-alueen taitse. Etenkin aktiivisten, asiantuntevien kansalaisten ansiosta taimenen uusi mahdollisuus ja etenkin pitkä uoma nousi voimakkaaseen keskusteluun. Katsottiin muiden muassa, että kaupunki oli jo saanut niin paljon hyötyä joen pilaamisesta muiden muassa merkittävinä verotuloina, ja että oli jo aika maksaa joelle takaisin ympäristövelkaa.
Taimenen ja muiden eliölajien kulkutiemahdollisuuden puolesta ottivat kantaa hyvin monet tahot luonnonsuojelujärjestöistä Jasper Pääkköseen, ja taimenasiantuntijoista ja virtavesien kunnostuksen konkareista tavallisiin kansalaisiin. Näitä vastustavat perusteet eliöiden kiertotien tekemistä vastaan osoittautuivat monin osin ideologisiksi tai muutoin selkeästi virheellisiksi. Suojelun vastustajat muun muassa katsoivat tarpeelliseksi seitsemännen sillan rakentamisen lyhyen Tourujoen yli, mutta että varat eivät kuitenkaan riittäisi itse joen kunnostukseen.
Joen yli on jo rakennettu siltoja keskimäärin 400 metrin välein. Suojelijoiden puolella katsottiin muiden muassa, että joen kattamista ei ole syytä jatkaa, yli jo pääsee kohtuullisella vaivalla. Kansalaisliike järjesti myös mielenosoituksia joissa oli enimmillään toista sataa henkeä.
Keväällä 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto kuitenkin päätti muiden muassa kaupungin taloudelliseen tilanteeseen vedoten, että mitään kiertouomaa ei rakenneta ja voimalaa ei pureta, mutta jätti kuitenkin kaavoituksellisen mahdollisuuden uoman rakentamiseen myöhemmin.
Kamppailu Alta-joen puolesta vaikutti myönteisesti myöhempiin virtavesien suojelukamppailuihin: La Elva Leve!
Alta-kansanliike nousi Pohjoismaiden suurimmaksi vesiensuojeluliikkeeksi vuodesta 1978 alkaen. Eräs sen tunnuslauseista oli ”La Elva Leve”, eläköön joki. Erääseen tunnuslogoon sisältyi mm. Altan kalliomaalaus-muinaismuistoja mukaileva lohisymboli. Liikkeen edustaja kävi ottamassa oppia myös Koijärvi-liikkeeltä, monet suomalaiset osallistuivat Alta-liikkeen toimintaan. Voimalapadon rakennustöitä hidastaneeseen väkivallattomaan suoraan toimintaan osallistui mm. kriminologian professori ja muita professoreita. Joen suojelijoihin kohdistettiin lähes kaksi tuhatta pidätystä.
Lopulta vain osa Alta-jokeen liittyvistä voimala- ja säännöstelyhankkeista toteutettiin. Hanketta ajanut Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland tunnusti myöhemmin, että Alta-joen voimalaa ja sen 110 metriä korkeaa patoa ei olisi rakennettu nykytiedoin. Saamelaisten oikeuksiin ja Saamenmaahan liittynyt kamppailu Alta-joesta heijastui voimakkaasti ja tuloksellisesti pohjoismaisiin vesiensuojelukampanjoihin, Suomessa suurimpina ja tuloksellisimpina ehkä kamppailuihin Ounasjoesta, Vuotoksesta ja Ii-joesta. Tourujoki järvitaimenjokena Lohikoskineen tuhottiin jo noin sata vuotta sitten. Mutta nyt on mahdollisuus korjata tehtyjä virheitä.