Mikromuovin leviämisestä tulee yhä uutta tietoa.
Mikromuovi on valtaosaltaan pieniä, alle 5 mm läpimittaisia muovinkappaleita, jotka eivät hajoa luonnossa tai hajoavat hyvin hitaasti. Ne hajoavat vain pienemmiksi muovipartikkeleiksi -muovilaadusta riippuen- esimerkiksi auringonvalon vaikutuksesta. Ne voivat sisältää myös myrkyllisiä aineita, kuten palonestoaineita. Valtaosa mikromuovista on peräisin moottoriliikenteestä (Norjan ympäristöministeriö), kuten monista muistakin haitoista ihmiselle ja muille eläimille. Ja moottoriliikennekilometrejä suomalaiset ovat yhä lisänneet, samalla kun ihmisasutus on lisääntynyt vilkkaiden moottoriliikenneväylien varrella. Vaikutuksia eliöstölle ja ihmiselle voi vain arvailla.
Mikromuovia päätyy vedessä kasvavien hyönteistoukkien kautta myös maanpäällisiin ravintoketjuihin muun muassa lintujen kautta. Näyttää siltä, että tämä mikromuovi ei katoa mihinkään (Belfastin ja Readingin yliopistojen tutkijat 2018, http://rsbl.royalsocietypublishing.org/content/14/9/20180479).
Mikromuovia niin maassa, ilmassa, sisävesissä kuin merilläkin
Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat, että mikromuovia on hengitysilmassakin, jopa Suomen saaristoissa. Myös ihmisen suoliston kautta kulkee mikromuovia, kuten muitakin partikkeleita, jotka ovat vaikkapa tien varressa kävellessä tai huoneilmassa laskeutunut suoraan tai välillisesti limakalvoille. Mikromuovituksen estämistavoitteisiin, kuten mm. tupakan ja ilmastonmuutoksen vastustamiseen, kuullaan ihmislajille niin tavanomaisia väitteitä, kuten ”ei sille voi mitään”, ”tutkimustuloksia puuttuu”, ”ensin on kerättävä rahaa”, jne.