Euroopan seitsemänneksi suurin ja Suomen syvin järvi
Syntyykö Päijänne-biosfäärialue?
Päijänteellä asusti hylje mahdollisesti vielä 1700-luvulla (ympäristöhistorioitsija Sirpa Rautiainen, suullinen, 20.8. 2018). Yhä Päijänteellä on kuitenkin oma alkuperäinen taimenlajinsa. Se on kuitenkin mm. kalastuksen vuoksi häviämisen partaalla, yhtä harvalukuinen kuin valkoselkätikka tai saimaannorppa.
Päijännettä uhkaavat yhä muiden muassa Suomen suurimmat yhden lähteen typpipäästöt Jyväskylän Nenäinniemen (’Kuokkalan Esteri’) puhdistamolta, metsäteollisuuden, maatalouden ja haja-asutuksen ravinne- ja muut päästöt ja suunnitelmat rakentaa tuhansia uusia ranta-asuntoja. Päijännettä ei voi enää palata luonnontilaan, mutta paljon voidaan tehdä.
Yhdyskuntien typpikuormitus vesiin kaksinkertaistui vuosien 1990 ja 2007 välillä. Jyväskylän Nenäinniemen typpikuormitus Pohjois-Päijänteeseen on suurin jätevedenpuhdistamoiden laskemasta typpikuormituksesta vesiin. Vuonna 2013 määrä oli jo 813 tonnia, vuonna 2014 taas 785 tonnia. Fosforinpoisto toimii laitoksella jo lähes kiitettävästi, mutta kokonaistypestä saadaan laitoksella poistetuksi vain noin 20 %, kun jätevedenpuhdistamoissa keskimäärin saadaan poistetuksi noin 56 %.
Arvioon Nenäinniemen puhdistamon laskemasta typpikuormituksesta Päijänteeseen ja mereen (joulukuu 2013, pdf, 1,6 Mt).
Suur-Päijänteen vesien sisältämästä typpikuormasta jopa 60-80 prosenttia näyttäisi valuvan Suomenlahteen [kts. Typen, fosforin ja kiintoaineksen pidättyminen vesistöissä – WSFS- Vemala-mallin arvio, julkaistu maaliskuussa 2013, esim. sivu 10. Linkki tiedostoon (pdf, noin 9 Mt) löytyy SYKEn osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38555, esim. kohdasta SYKEra 5 2013.pdf]. Typpipäästöt Nenäinniemestä vesistöön ovat keskimäärin noin 4 kg/asukas (2012), helsinginseutulaisten keskimäärin noin 1 kg/asukas.
Päijännettä lukuina:
Noin 120 km pitkä Päijänne on noin 1 116 km2 laaja, siinä on mannerrantaviivaa noin 1 140 km ja saarien rantaviivaa noin 1 110 km. Saaria leveimmillään 28 kilometrisessä suurjärvessä on 1 886, yhteisalaltaan noin 225 km2. Päijänteen tilavuus on noin 18,3 km3 ja keskimääräinen syvyys peräti 16,2 m (Suomen järvien keskisyvyys on noin 7 m). Päijänteen Ristiselällä on Suomen sisävesien syvin kohta, reilut 90 m, ulottuen meren pinnan alapuolelle. Sadanta Päijänteellä on noin 650-700 mm/v, haihdunta noin 400-500 mm/v. Valunta noin 150-250 mm/v., keskimäärin 240 m3/s Kalkkisissa (max noin 535 m3/s). Vesi viipyy Päijänteessä keskim. noin 1,5 – 2 vuotta.
Keskisuomalainen (Hannu Karjalainen) kertoi 24.1.1996: Suomessa on turpeen kuiva-ainetta (turve kuivaksi kuviteltuna) noin 1,3 Päijänteellisen verran. Maailma kuluttaa Päijänteellisen öljyä viidessä vuodessa, kahvia 15 vuodessa ja olutta 100 vuodessa. Päijännetunneli loruttaa vain murto-osan Päijänteen ”yli” virtaavasta vedestä – Jos ei sataisi, Päijänteellisen tyhjentäminen Päijännetunnelia myöten veisikin 500-1000 vuotta.
- Lausunto raportista Selvitys Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä (23.2.2009): ”Meidän kaikkien Päijänne” on tavoite, johon alueella kannattaa pyrkiä”.
- Selvitys Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä (2008).
- Biosfäärialueet ovat kestävän kehityksen mallialueita (Ympäristöministeriö).
- ProPäijänne-yhdistys