Vesienhoidon suunnittelu on vesiluonnon hoidon suunnittelua
Maakunnan kolmas vesienhoitosuunnitelma (sisältyy pääosin Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan, vuosiksi 2022-2027), samoin vesienhoidon toimenpidesuunnitelma on valmistunut ja hyväksyttiin valtioneuvostossa maan muiden vesienhoitosuunnitelmien (VHS) ohella 2015.
Aikaisemmin vesien tilan luokituksessa pääosan sai ihmisen talous. Nyt luokituksessa pyritään aikuisten oikeasti ottamaan huomioon myös vesiluonnon tila ja vaatimukset. Käytännössä Suomen hallitus on vesittänyt tavoitteiden saavuttamista mm. jättämällä alueelliset ympäristökeskukset, nykyään alueellisten ELY-keskusten osin vaimennetut ympäristöpuolen osastot, vaille riittäviä resursseja.
Luonnonsuojelupiirimme edustaja on mukana maakunnallisessa vesienhoidon yhteistyöryhmässä (Juhani Paavola, keski-suomi(())sll.fi, varalla Markku Julkunen).
Piirin tavoitteena oli, että Pohjois-Päijänne ja muut vedet saadaan ekologisesti hyvään tilaan vesipuitedirektiivin mukaisesti vuoteen 2015 mennessä. Tämä EU:nkin vesipuitedirektiivin tavoite ei ole toteutunut läheskään kaikissa vesimuodostumissa. Pääsyynä on, etteivät päättäjät ja vesiä pilaavat toiminnanharjoittajat ole myöntäneet tarvittavaa rahoitusta tavoitteen toteuttamiseksi. Virallisesti seuraava aikaraja on vuosi 2021 ja useissa vesimuodostumissa vasta vuosi 2027.
Vaikuta vesienhoitoon!
Keski-Suomen ELY-keskuksessa on osaavaa väkeä. Mutta riittävätkö maakunnan ELY-keskuksen ympäristöpuolelle annetut resurssit edes nykyisentasoiseen vesienhoitoon ja vesienhoidon suunnitteluun jatkossakin, ja kutistetaanko resursseja jatkossakin?
1.1.2012 astui voimaan uusi vesilaki.