1) Kunnan vedet hyvään tilaan

Kunnan tavoite on kaikkien vesien hyvä tila ja päästöjen vähentäminen (maa- ja metsätalous, hulevedet jne.). Kaavoituksella turvataan vapaat rannat. Kunta edistää alueellaan olevien pienvesivoimaloiden ja muiden kalojen vaellusesteiden purkamista. Ainakin yksi vesialue ennallistetaan. Kunnat kartoittavat pienvetensä sekä laativat niille hoito- ja käyttösuunnitelmat. Pienvedet otetaan huomioon kaavoituksessa ja niiden säilyminen turvataan luonnonarvojen ja virkistyskäytön säilyttämiseksi. Meren ja rantojen uhanalaiset luontotyypit suojellaan maankäytön muutoksilta.

2) Ilmastoystävällinen kunta uusiutuviin siirtymällä

Kunta laatii ilmastostrategian ja sitoutuu hiilinegatiivisuuteen vuoteen 2030 mennessä sekä investoi uusiutuvaan energiaan kiinteistöissään. Kunta ottaa käyttöön EKOenergian kriteerit tai vastaavat täyttävää kestävää uusiutuvaa energiaa. Kunta luopuu kivihiilen ja turpeen poltosta vuoteen 2025 mennessä. Kunta laatii suunnitelman muiden fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta hankkeilla, jotka eivät ole ristiriidassa ympäristönsuojelun kanssa. Kunta varmistaa maankäyttösektorin hiilivarastojen säilymisen ja hiilinielujen kasvun. Kunnan strategia sisältää erilliset tavoitteet kunnan kiinteistöjen energiaremonttien toteuttamiseen sekä ilmastoystävällisten liikkumismuotojen tukemiseen.

Liikkumisessa keskitytään erityisesti kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja liikennepalveluiden vahvistamiseen sekä dieselbussien uusimiseen kaasu- ja sähköbusseiksi. Tavoitteita edistetään myös yhdyskuntarakennetta hajauttamattomalla kaavoituksella lähelle olemassa olevia palveluja ja kunnallistekniikkaa.

3) Luonto ja ulkoilu turvattava

Kunnan toiminnassa tähdätään luonnon monimuotoisuuden parantumiseen. Luonnon huomioiva kaavoitus ja kunnan metsäsuunnittelu turvaa luonnon monimuotoisuuden ja lähiluonnon virkistysarvot. Kaavoituksella varmistetaan riittävä viherverkosto. Kuntametsien käytön tavoite on luontoarvojen, virkistäytymisen ja maiseman kauneuden vaaliminen. Hakkuumääriä vähennetään kunnan omistamissa metsissä myös hiilinielujen säilyttämiseksi. Avohakkuista luovutaan. Jokaisella pitää olla oikeus lähimetsään ja -luontoon. Vaalikaudella kunta kaksinkertaistaa suojelualueidensa pinta-alan ja tavoittelee vähintään 30 % suojelutavoitetta kunnan maa- ja vesialueiden pinta-alasta. Haitallisten vieraslajien torjunnasta tehdään strategia. Tarvittaessa käytetään ekologista kompensaatiota, joka ei kuitenkaan ole keino esimerkiksi suojelualueiden purkamiseen.

Koko kunnan alueelta laaditaan kattavat luontoselvitykset vähintään uusien yleiskaavojen laadinnan vaiheessa ja vanhoja päivitetään. Kunta kokoaa alue- ja kaavakohtaiset luontotiedot (lajit ja luontotyypit) yleisöystävälliseksi arkistoksi, josta kuntalaiset voivat tarkistaa lähialueidensa lajistotiedot nopeasti ja helposti.

Kunta ottaa kaavoituksessa käyttöön siniviherkerroin-työkalun, joka toimii suunnittelun apuna arvioitaessa muutosalueilla säästettävää tai perustettavaa kasvillisuuden määrää sekä hulevesien hallinnan ratkaisuja.

4) Kunnat osana ekologista jälleenrakentamista

Kunnan hankintaohjeistukseen on kirjattava kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvät ohjeet. Esimerkiksi tuontipuulle laaditaan kestävyyskriteerit vuoteen 2025 mennessä. Myös kunnan rahavirrat kuten sijoitukset on saatava kestäviin uomiin ja irti fossiilisista polttoaineista ja turpeesta. Viisas kunta mahdollistaa pienenergiahankkeet ja ympäristökasvatuksen, ylläpitää kierrätyskeskuksia sekä pyrkii toiminnassaan välttämään jätteen syntymistä ja edistämään tavaroiden uudelleenkäyttöä. Jakamistaloutta voidaan laajentaa esimerkiksi lisäämällä kirjastojen tarvekalulainausta (tavarapyörät, porat ym).

Kunta ehkäisee aktiivisesti ruokahävikkiä laitoksissaan, hankkii kasvispainotteista ja eettisesti kestävää luomua ja lähiruokaa. Kunta suosii rakentamisessa energiataloudellisia ratkaisuja ja valtakunnallisia normeja edistyksellisempiä energianormeja, viherrakentamista sekä hulevesien luonnonmukaista käsittelyä.