Uhatut suot
Reilusti yli puolet Suomen alkuperäisestä suoalasta on menettänyt luonnontilansa ja paljolti myös luonnonarvonsa. Alunperin Suomen maa-alasta noin kolmannes eli 10,4 miljoonaa hehtaaria on ollut suoalaa. Nykyään suot ja turvemaat kattavat noin 8,9 miljoonaa hehtaaria.
Suoluonnon tuhoutumisen syitä ovat olleet soiden raivaaminen pelloiksi sekä erityisesti ojitus metsätalouskäyttöön. Metsäojituksella tarkoitetaan suon kuivattamista ojittamalla metsän kasvatusta varten. Nykyään suurin uhka suoluonnolle on turpeenkaivuu. Noin 5,7 miljoonaa hehtaaria suota eli 55 % alkuperäisestä suoalasta on ojitettu metsätalouden tarpeisiin. Ojituksista jopa yli kolmannes on osoittaunut taloudellisesti hyödyttömiksi. Ojittamattomistakin soista tai suon osista osa on muuttunutta vesitalouden häiriinnyttyä lähialuieden tai reunaosien ojitusten takia.
Turpeenkaivuu uhkaa edelleen Suomessa lukemattomia luonnoltaan arvokkaita soita. Tällä sivulla esittelemme esimerkkejä turpeenkaivuun uhkaamista soista ympäriä Suomea.
Luonnonsuojelutyön tuloksena turvaan saadut ja suojellut suot on merkitty karttaa vihreällä merkillä. Joiltain soilta Vapo tai muu toimija on toistaiseksi vetänyt lupahakemuksensa pois. Ne on merkitty keltaisella. Suurin osa soista on edelleen uhattuina tai menetetty. Ne on merkitty punaisella merkillä. Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen piirit ja yhdistykset tekevät jatkuvasti töitä luonnoltaan arvokkaiden soiden pelastamiseksi.
HÄME
Isosuo
Sijainti: Hartola, Päijä-Häme
Luontoarvot: Isosuon kaltainen lähes luonnontilainen laaja suoalue Etelä-Suomen oloissa merkittävä. Isosuo on reilun 350 hehtaarin suuruinen viettokeidas, joka on suotyyppinä vaarantunut. Suolla on kaksi metsälain suojelemaa luonnontilaista metsäsaareketta ja se on määritelty valtakunnallisesti tärkeäksi muuttolintujen levähdysalueeksi. Etelä-Suomen kalataloudellisesti tärkeimpiin virtavesiin kuuluva Tainionvirta kuormittuisi suon kuivauksen seurauksena entisestään ja purkuvedet vaarantavat Jääsjärven Hakokallionlahden silmälläpidettävän luhdan.
Ilmastovaikutukset: Suunniteltujen 160 hehtaarin turvekaivoksien arvioidun hiilivaraston suuruus on 680 000 tonnia hiilidioksidia. Kaivoksien tuotantoajan arvioidaan olevan 30 – 40 vuotta.
Uhkatilanne: Ei välitöntä uhkaa. Suota ei ole suojeltu. Vapo suunnittelivat alueelle 60 hehtaarin turvekaivosta ja Hartolan turve Oy vajaan 100 hehtaarin kaivosta. Lisäksi Vapo hakee lupaa lähellä sijaitsevalle Jaakkolansuolle, jossa toiminta on myös jo käynnissä (78 ha). Hankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointi, jota ympäristöviranomaiset pitivät osittain puutteellisena, mutta eivät edellyttäneet uutta arviointia. Yhtiöt hakivatkin turvekaivoksille ympäristölupaa.
Lupia ei kuitenkaan myönnetty Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä 30.12.2011. Pääperusteena olivat melu- ja pölyhaitat sekä kyseessä olevan suotyypin (keidassuo) suojelutason vaarantuminen, sekä useiden vaarantuneiden hyönteisten ja lintujen suojelutason heikkeneminen. Turvelupia vastustettiiin kaikkiaa noin kansalaisten 50 kirjelmällä. Vapo ei tiettävästi ole valittanut luvan epäämisestä.
KHO antoi 30.10.2014 kielteisen päätöksen Hartolan Turpeen valitukseen ja siis epäsi turvetuotannon laajentamisen Isosuolla. Vapo ei ole valittanut saamastaan kielteisestä päätöksestä. Ponnistelut Isonsuon sisällyttämiseksi soidensuojelun täydennysohjelmaan ja rauhoittamiseksi jatkuvat. 99 hehtaaria Hartolan Isosuosta on suojeltu Natura2000-ohjelmassa.
Lisätietoa
Keski-Suomi
Lempaatsuo
Sijainti: Keuruu ja Jämsänkoski, Keski-Suomi
Luontoarvot: Lempaatsuon lettorämeestä lähes puolet on luonnontilaista tai lähes luonnontilaista aluetta. Alueelta löytyy kaikkiaan 17 erilaista suotyyppiä, esimerkiksi sararämettä, lyhytkorsirämettä, tupasvillarämettä sekä äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltua lettorämettä.
Putkilokasveja ja sammalia on kumpiakin yli 60 lajia. Suo on tiettävästi kahden lettosammallajin ainoa esiintymispaikka Keski-Suomessa sekä tärkeä alue kämmeköille. Alueella on pesinyt ahma, saukko, kalasääksi ja siellä esiintyy myös vaarantunut käenpiika. Lempaatsuon ojitetut osat ovat muuttuneet vain heikosti ja ovat siten hyviä ennallistamiskohteita. Valmisteilla olevan Keski-Suomen maakuntakaavan selvityksissä suon luontoarvojen on todettu olevan merkittävät.
Ilmastovaikutukset: Suunnitellun turvekaivoksen alueen hiilivarasto vastaa arviolta 440 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Uhkatilanne: Ei välitöntä uhkaa. Suolla on maakuntakaavassa suojelumerkintä. Vapo Oy haluaisi Lempaatsuolle noin 100 hehtaarin suuruisen turpeenottoalueen. Vapon vuonna 2007 jättämään ympäristölupahakemuksesta annettiin kielteinen päätös, mutta Vapon oman valituksen jälkeen hallinto-oikeus palautti luvan ympäristökeskuksen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus jätti tutkimatta kaksi valitusta, jotka oli tehty Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä.
Lupahakemuksesta käynnistyi toinen käsittelykierros. Lupahakemusten toisella käsittelykierroksellä käsiteltiin Vapon jo kolmatta suunnitelmaa Lempaatsuolle. Itä-Suomen aluehallintovirasto ei kuitenkaan taaskaan antanut lupaa (23.9.2011), mutta Vapo valitti tästäkin päätöksestä hallinto-oikeuteen. Vaasan hallinto-oikeus ei kuitenkaan muuttanut kielteistä lupapäätöstä ja Vapo on ilmoittanut tyytyvänsä 23.11.2012 annettuun päätökseen.
Lempaatsuo näyttää olevan toistaiseksi turvassa turpeenkaivuulta. Vapo on todennäköisesti neuvotellut suon myymisestä suojeluun ympäristöministeriön kanssa. Keväällä 2017 Lempaatsuo on Keski-Suomen vireillä olevassa maakuntakaavatarkistuksessa turvattu suojelualuemerkinnällä.
Lisätietoja
Keski-Suomen luonnonsuojelupiirin suojeluesitys Lempaatsuosta
Keski-Suomen luonnonsuojelupiirin valitus hallinto-oikeuden päätöksestä
Lempaatsuon kohdekuvaus, SuoMaa suojelu- ja ennallistamisesitys 2016
Mätässuo-Pyykkineva
Sijainti: Saarijärvi, Keski-Suomi
Luontoarvot: Suot sijaitsevat Suomenselän ekologisesti arvokkaalla vyöhykkeellä sekä Saarijärven huonokuntoisella vesistöreitillä. Mätässuo on erittäin uhanalaiseksi luokiteltu välipintainen keskiboreaalinen aapasuo. Pyykkineva on sadevesiravinteinen viettokeidas. Merkittävä osa alueesta on luonnontilaista. Mätässuon suolinnustosta kurki, kapustarinta ja laulujoutsen ovat EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeja. Turpeenkaivuu kuivattaisi laajalti myös kaivuualueen ulkopuolista luonnontilaista suota.
Ilmastovaikutukset: Suunnitellun turvekaivoksen alueen hiilivarasto vastaa arviolta 320 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Uhkatilanne: Turpeen kaivaminen suolla on alkanut. Vapo haki Mätässuolle 131,4 hehtaarin laajuista turpeenkaivuualuetta ja lisäksi tukialueita. Vuonna 2007 vireille tulleeseen hankkeeseen päätettiin soveltaa YVA-menettelyä, mutta Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi päätöksen Vapon valituksen vuoksi vuonna 2009. Toisella käsittelykierroksella Vaasan hallinto-oikeus myöntyi Itä-Suomen aluehallintoviraston 2. päätöksen mukaiseen noin 90 hehtaarin kokoiseen turpeenkaivuualueeseen. Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri valitti päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen 4.9.2011, mutta KHO hylkäsi valituksen 17.1.2013. Alue on osoitettu maakuntakaavassa kaivuuseen sopivaksi.
Lisätietoja
Luonnonsuojelupiirin valitus hallinto-oikeuteen 2010
Luonnonsuojelupiirin valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen 4.9.2011
Mörninsuo
Sijainti: Pihtipudas, Keski-Suomi
Luontoarvot: Vapon puutteellisessakin luontoselvityksessä nousi esiin merkittäviä valtakunnallisia ja maakunnallisia luontoarvoja. Lähes puolet suunnitellusta kaivuualueesta on luonnontilaista, ojittamatonta suota. Vapo väitti valituksessaan hallinto-oikeudelle perättömästi, että suunnitellun kaivuun vaikutusalueella ei ole rauhoitettuja kasveja. Alueella kasvaa ainakin punakämmekkä ja suovalkku. Punakämmekkä on myös uhanalainen laji (VU). Alueella on äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi, lettoneva. Suo on myös linnustollisesti arvokas. Vapon ympäristölupahakemus on Mörninsuonkin kohdalla ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Vapon ajamaa turpeenkaivuualuetta ei ole merkitty maakuntakaavaan.
Ilmastovaikutukset: Suunnitellun turvekaivoksen alueen luonnonhiilivarasto vastaa arviolta noin 360 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Uhkatilanne: Ympäristölupavirasto hylkäsi maaliskuussa 2009 Vapo oy:n hakemuksen Pihtiputaan Mörninsuon kaivamiseksi turvetuotantoon noin 84 hehtaarin alalta. Yhtiö valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen 17.9.2010. Vaarana on, että Vapo tekee uusia turpeenkaivuusuunnitelmia, kuten muuallakin, ja hakee uutta ympäristölupaa toisensa jälkeen myös Mörninsuolle, sekä laajentaa myöhemmin kaivuualuetta. Kaivuulupaa ei ole myönnetty vuoteen 03/2017 mennessä.
Lisätietoja:
Keski-Suomen luonnonsuojelupiirin muistutus ympäristöluvasta 2008
Keski-Suomen luonnonsuojelupiirin vastine Vapon valitukseen Mörninsuon luvan epäämisestä 2010
Paajalansuo (Suurisuo)
Sijainti: Saarijärvi, Keski-Suomi
Luontoarvot: Paajalansuo sijaitsee keskisen Suomenselän ekologisesti arvokkaalla vyöhykkeellä ja Suomenselän ekologisesti arvokkaalla suuralueella, Saarijärven huonokuntoisen vesistöreitin varressa. Turvevedet heikentäisivät vesiä ja liettäisivät erittäin uhanalaisen purotaimenen kutusoraikkoja. Huomattava osa lupahakemuksen sisältämästä suoalasta on ojittamatonta luonnontilaista suota. Suon linnustoon kuuluu kapustarinta, liro, laulujoutsen, kurki, riekko ja teeri. Myös pohjansirkku on vaarantuneeksi luokiteltu uhanalainen laji.
Ilmastovaikutukset: Suunnitellun turvekaivoksen alueen luonnonhiilivarasto vastaa arviolta noin 560 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Uhkatilanne: Ei välitöntä uhkaa. Suota ei ole suojeltu. Vapo haluaisi Paajalansuolle nyt noin 136 hehtaarin laajuisen turpeenkaivuualueen. Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri muistutti hankkeesta 3.7.2011. ja valitti 20.1.2012 Vaasan hallinto-oikeuteen, joka supisti kaivuuhanketta 20 hehtaaria ja kiristi lupaehtoja. Luonnonsuojelupiiri valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen 8.1.2014. KHO päätti 26.2.2016, että suolla ei saa kaivaa. Asian ratkaisi luonnontaimenkannan löytyminen Moksinjoesta . Järvitaimen on Keski-Suomen korkeudella todettu erittäin uhanalaiseksi lajiksi.
Lisätietoja:
Pirttisuo
Sijainti: Karstula, Keski-Suomi
Luontoarvot: Pirttisuo on keskisuomalaisittain harvinaisen erämainen suo ja sijaitsee keskisen Suomenselän ekologisesti arvokkaalla vyöhykkeellä. Vapo Oy hakee alueelle ympäristölupaa, vaikka hakemus käsittää etupäässä vain luonnontilaista suota. Alue sisältyy Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman erityis- ja lisätoimenpidealueeseen. Pirttisuo on yhdistymätyypiltään aapasuo, ja suon osittainenkin käyttö heijastuisi laajalle alalle ympäristöön. Välipintaiset keskiboreaaliset aapasuot luokitellaan erittäin uhanalaisiksi ja rimpiset keskiboreaaliset aapasuot vaarantuneiksi luontotyypeiksi. Alueelta on löytynyt 21 luonnontilaista suotyyppiä, 48 putkilokasvilajia ja 35 sammallajia. Alueella pesii mm. riekko, keltavästäräkki ja pohjansirkku, ja kasvavat vaarantuneeksi luokitellut punakämmekkä ja kaitakämmekkä.
Ilmastovaikutukset: Suunnitellun turvekaivoksen alueen hiilivarasto vastaa arviolta 220 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Uhkatilanne: Vapo on havittellut Pirttisuolle noin 78 hehtaarin laajuista turpeenkaivuualuetta ja haki siihen lupaa. Vapo perui kuitenkin hakemuksensa 9.12.2011. Suon nykytilanne ja Vapon jatkosuunnitelmat ovat epäselvät.
Lisätietoja
Pirkanmaa
Isoneva
Sijainti: Virrat, Pirkanmaa
Luontoarvot: Isoneva kuuluu Pahkanevan kanssa samaan Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan ehdotuksen suoluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeään vyöhykkeeseen, jota ei ole osoitettu turvetuotantoon. Vyöhyke on vaihettumisvyöhykettä pohjoisempien aapasoiden ja Seitsemisen keitaiden välillä. Pahkanevan ja Isonevan muodostamalla ojittamattomien soiden kokonaisuudella elää erittäin monipuolinen linnusto, johon kuuluvat mm. alueellisesti uhanalaiset riekko, liro, keltavästäräkki, metso ja metsähanhi. Suolta on tavattu myös valtakunnallisesti uhanalaisia kasvilajeja kuten mähkä (RT) ja ruskopiirtoheinä (NT, RT). Isoneva on myös valtakunnallisesti vaarantuneen maakotkan saalistusmaastoa. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri yhdessä muiden toimijoiden kanssa on esittänyt Isonevaa suojeltavaksi.
Ilmastovaikutukset: Vapo on suunnitellut nostavansa Isonvelta jyrsinpolttoturpeeksi 25 000 turvekuutiota vuosittain. Hiilisisältö vastaa noin 4600 tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Uhkatilanne: Ei välitöntä uhkaa. Suota ei ole suojeltu. Vapo johtaa läheisen Pihtinevan turvekentän valumavesiä Isonevan länsilaitaan, josta ne kulkeutuvat Havanganjärveen. Osa Pihtinevan vesistä ajautuu rikkoutuneen siltarummun vuoksi myös Ylä-Havankajärveen.
Alue on vuokrattu metsäyhtiö UPM:ltä. Vapo haki Isonevalle turpeenkaivuulupaa jo vuonna 2009, mutta tuolloinen Pirkanmaan ympäristökeskus vaati hankkeelle tehtävän ympäristövaikutusten arviointia. Vapo veti hakemuksensa pois, mutta valitti ympäristökeskuksen päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus kumosikin ympäristökeskuksen vaatimuksen 2010. Vapo haki uutta lupaa pienemmälle alalle, mutta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi lupahakemuksen keväällä 2014. Vapo ei ole valittanut päätöksestä.
Lisätietoa:
Pirkanmaanluonnonsuojelupiirin muistutus Vapon ympäristölupahakemuksesta 17.12.2012 sekä sen liite 3 ja liite 4
Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin muistutus Vapon lupahakemukseen 2009
Isonevan kohdekuvaus, SuoMaa suojelu- ja ennallistamisesitys 2016
Kaitasuo
Sijainti: Urjala, Pirkanmaa
Luontoarvot: Kaitasuon alue on lähes luonnontilainen ja muodostaa yhdessä läheisen Natura-alueeseen kuuluvan Kaakkosuon kanssa toimivan kokonaisuuden. Jos Kaitasuo valjastetaan turvetuotantoon, saattaa sillä olla vaikutusta myös Kaakonsuon alueeseen. Kaitasuolla on runsaasti erilaisia vaarantuneita ja silmälläpidettäviä suotyyppejä, ja sen monimuotoisuus on luonnonsuojelullisesti arvokas. Alueen eteläosasta löytyy kangasmetsäsaareke, joka on metsälaissa määritetty erityisen tärkeäksi elinympäristöksi. Alueella pesii kalasääksi sekä elää mm. valtakunnallisesti uhanalainen tiltaltti, silmälläpidettävä teeri sekä alueellisesti uhanalaiset käki ja metso.
Merkitys hiilivarastona: Noin 34 hehtaarin turvekaivoksen hiilivarasto on arviolta vähintään 40 000 tonnia hiiltä.
Uhkatilanne: Suolla on alkamassa turpeen kaivaminen. Vuonna 2004 Vapo haki lupaa turpeenottoon Kaitasuon pohjoispuoliskosta. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi hakemuksen 2008 ja palautti hakemuksen ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi, sillä hakija ei ollut arvioinut hankkeen vaikutuksia Kaakkosuon-Kivijärven Natura 2000 -alueeseen.
Huhtikuussa 2009 Vapo peruutti hakemuksensa, mutta haki pian taas uutta lupaa. Joulukuussa 2011 Vapo sai ympäristöluvan turpeennoston aloittamiseksi. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri valitti luvasta Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Piiri valitti luvasta vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta KHO hylkäsi valituksen 2014.
Toukokuussa 2016 piiri valitti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä koskien Viipurin Turve ja Multatehdas Oy:lle myönnettyä ympäristölupaa Humppilan Kaitasuon turpeenottoon.
Korkein hallinto-oikeus myönsi luvan turpeenottoon suon eteläpuoliskosta 2017.
Kaitasuo on ensimmäinen soidensuojeluohjelmassa valtakunnallisesti arvokkaaksi todettu suo, josta aletaan kaivaa turvetta.
Lisätiedot:
Pahkaneva
Sijainti: Virrat, Pirkanmaa
Luontoarvot: Pahkaneva kuuluu Pirkanmaan vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa suoluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeään vyöhykkeeseen, jota ei ole osoitettu turvetuotantoon. Laajalla aapasuokokonaisuudella on uhanalaisia suotyyppejä sekä harvinaisia lintulajeja kuten riekko, kapustarinta, liro, keltavästäräkki, teeri, metso, metsähanhi ja nuolihaukka. Suolla saalistaa myös maakotka ja pesii kalasääksi. Metsähanhen kohdalla Pahkaneva-Isoneva on yksi eteläisimmistä esiintymispaikoista. Suo on yli 9000 vuotta vanha. Suon tuntevat myös marjastajat ja metsästäjät.
Ilmastovaikutukset: Vapo on suunnitellut nostavansa Pahkanevan alueelta jyrsinpolttoturpeeksi 24 000 turvekuutiota. Hiilisisältö vastaa noin 4500 tonnin hiilidioksidipäästöjä. Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan Pahkaneva soveltuu huonosti turpeenottoon sen alhaisen energiasisällön vuoksi.
Uhkatilanne: Ei välitöntä uhkaa. Osa suosta suojeltu. Vapo on vuokrannut UPM-Kymmenen omistamasta suosta 60 hehtaarin alueen, jolle Vapo hakenut ympäristölupaa turpeenkaivun aloittamista varten. Pirkanmaan piiri muistutti hakemuksesta Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanssa 20.10.2010 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Vapo on vetänyt lupahakemuksensa pois 2012.
Pahkaneva on ollut mukana soidensuojelun täydennysohjelmassa, ja valtion omistama 14 hehtaarin osuus on nyt suojeltu Metsähallituksen omalla päätöksellä.
Lisätietoa
- Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin muistutus lupahakemuksesta
- Pahkanevan kohdekuvaus, SuoMaa suojelu- ja ennallistamisesitys 2016
Saukonsuo
Sijainti: Parkano, Pirkanmaa
Luonto: Saukonsuo on harvinainen eteläinen, vielä ojittamaton aapasuo. Saukonsuonkaltaisista välipintaisista keskiboreaalisista aapasoista Euroopassa 25-40% sijaitsee Suomessa, joten Suomella on suuri vastuu niiden säilymisestä. Suolta löytyy uhanalaisia suoluontotyyppejä kuten kalvakka- ja saranevaa.Saukonsuon käyttöönotto uhkaisi erityisesti purkujärvenä toimivaa Vuorijärveä, joka jo entuudestaan turvetuotannon vuoksi liettynyt ja vesi tummunut ja jonka kunnostamiseksi on tehty paljon töitä.
Merkitys hiilivarastona: Suunnitellun turvekaivoksen alueen hiilivarasto vastaa arviolta 340 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Uhkatilanne: Osa suosta suojeltu Vapo oy halusi aloittaa alueella turpeen kaivamisen 80ha laajuisella alueella. Lupaa turvekaivokselle on haettu ensimmäisen kerran vuonna 2002. Paikallisten, järjestöjen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen valituksien johdosta lupa on kumottu kertaalleen sekä hallinto-oikeudessa, että korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Vapo ja Ympäristöministeriö käynnistivät tammikuussa 2012 neuvottelut, joiden tuloksena Vapo vaihtoi 55 hehtaarin suoalueen suojeluun.
Lisätietoa
Pohjanmaa
Julkuneva
Sijainti: Veteli, Keski-Pohjanmaa
Luonto: Julkuneva on suurelta osin ojittamatonta, luonnontilaista aapa- ja keidassuon vaihettumisalueen suoyhdistelmää. Alueelta löytyy uhanalaisia suoluontotyyppejä sekä Suomen vastuulajeihin EU:ssa kuuluvia lintulajeja. Alueen vedet laskevat Perhonjoen yläosaan Porasenjokeen, jossa on muun muassa luonnonvarainen taimenkanta. Pohjanmaan kalataloudesta vastaavien viranomaisten mukaan alapuolisen vesistön tila on jo entuudestaan niin heikko, että enempää kuormitusta vesistöön ei tule sallia.
Ilmastovaikutukset: Suunnitellun turvekaivoksen suoalan hiilivarasto vastaa arviolta 1,5 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Uhkatilanne: Ei välitöntä uhkaa. Suota ei ole suojeltu. Vapo teki Julkunevalle ympäristövaikutusten arviointiohjelman vuonna 1998, jonka jälkeen lupahakemus on käynyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa jo kahdesti. KHO palautti lupahakemuksen aluehallintovirastolle 2010 lopussa. Vapo on vetänyt hankkeen jo kertaalleen pois vuonna 2012 ja muutosten jälkeen laittanut uuden hakemuksen vireille aluehallintovirastoon, johon nyt saatiin hylkäävä päätös. Julkunevassa on alun perin ollut kyse lähes 400 ha laajuisesta turvetuotantoalueesta, joka on vaiheiden jälkeen kutistunut 211 ha laajuiseksi. Aluehallintovirasto ei myöntänyt toimintalupaa, pääasiallisina perusteluinaan suunnitelmien vesistövaikutukset.
Turvetuotantoa vastaan on taisteltu kyläläisten ja eri yhteisöjen voimalla. Läheiset kalastuskunnat ja kalastusalue on ollut voimakkaasti asiassa mukana pitkään yhdessä Perhonjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Alun jälkeen mukaan tuli Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri. Julkuneva on yksi luonnonsuojelupiirien pisimmistä prosesseista, johon on haettu lopullista päätöstä. Jos lupapäätös jää nykyisellään voimaan, on se sitkeän luonnonsuojelutyön tulosta.
Lisätietoa:
Pohjanmaan piirin valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle Julkunevan turpeenkaivuuluvasta
Muita uhattuja soita Pohjanmaalla (Google Maps -kartta)
Julkunevan suo pelastui turvetuotannolta(2.6.2016)
Malja Julkunevalle (Luonnonsuojelija 3/2016)
Julkunevan kohdekuvaus SuoMaa suojelu- ja ennallistamisesityksestä (2015)
Karvasuo
Sijainti: Seinäjoki ja Ilmajoki, Pohjanmaa
Luontoarvot:Noin 400 hehtaarin laajuinen Karvasuo on maakunnallisesti erittäin arvokas luonnontilainen suo, ja sillä on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle, tulvasuojelulle ja lähialueiden vesistöjen ravinnetaloudelle. Karvasuolla on myös merkitystä virkistysalueena ja maisemakohteena. Suolta on havaittu useita uhanalaisia perhoslajeja se on useiden lintudirektiivin suojelemien lajien kuten teeren, sinisuohaukan ja kurjen elinalueita.
Ilmastovaikutukset: Suunnitellun turpeennostoalueen arvioitu hiilivarasto vastaa arviolta lähes 1,7 miljoonan tonnin hiilidioksipäästöjä.
Uhkatilanne: Vapo Oy teki YVA:n noin 350 hehtaarin laajuisen alueen ottamiseksi turpeenkaivuuseen. Lupahakemusta ei tällä hetkellä ole vireillä. Turpeenkaivuuta vastustaa Seinäjoen kaupunki, joka on asettanut alueen 5 vuoden kaavoituskieltoon vuonna 2014. Vapo kuitenkin jatkaa turpeenkaivuun valmistelua. Kohde on soidensuojelun täydennysohjelman suojelukohde.
Lisätietoa:
Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin lausunto Karvasuon YVA-selostuksesta
Lintuneva
Sijainti: Teuva ja Kurikka, Pohjanmaa
Luontoarvot: Lintuneva on laaja ja ojittamaton luonnontilainen suo ja eteläisen Pohjanmaan suurimpia allikkoisia keitaita, pinta-alaltaan 380 hehtaaria. Suolla on maakunnallista merkitystä luontoarvojensa osalta, mm. EU:n luontodirektiivin mukaisten lajien elinalueena. Perhoslajisto suolla on selvityksien mukaan huomattava. Suunnitellut turvetuotantoalueet sijaitsevat lähellä pohjavesialueita, mutta vaikutuksia pohjaveden muodostukseen ei ole kunnolla selvitetty. Samoin turvetuotannon aiheuttama vedenlaadun ja -määrän aleneminen tulisi vaikuttamaan läheiseen, virkistys- ja kalastuspaikkana merkittävän Säläisjärven tilaan huomattavasti. Kurikan ympäristölautakunta muistutti omassa lausunnossaan, ettei Lintuneva ole luonnontilaltaan merkittävästi muuttunut suo eikä siten sovi turvetuotantoon.
Ilmastovaikutukset: Suunnitelulle 140 hehtaarin turpeennostoalueelle on varastoitunut karkeasti arvioituna hiiltä määrä, joka vastaa noin 600 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Uhkatilanne: Vapo on hakenut lupaa turpeenkaivuuseen Lintunevalla 140 hehtaarin alueelle 2009. Aluehallintovirasto hylkäsi lupahakemuksen ja Vapo Oy rajasi aluetta useaan kertaa saaden silti kieltävän päätöksen luonnontilaisen noron vuoksi. Vapo on valittanut AVI:n päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen 9.11.2015. Syynä päätökseen Ympäristönsuojelulain 49 § ympäristön pilaantumisesta, vaaraantuneet suotyypit, monimuotoinen eliöstö, arvokas linnusto ja perhoslajisto, hankealueen reunalla mahdollisesti suojeltu pienvesi, virkistyskäyttö, asutus ja pohjaveden pilaantumisriski.
Lisätietoa:
Adressi Lintunevan pelastamiseksi
Pohjanmaan piirin muistutus ympäristölupahakemukseen
Lintunevan kohdekuvaus, SuoMaa suojelu- ja ennallistamisesitys 2016
Meraneva
Sijainti: Perho ja Vimpeli, Pohjanmaa
Luontoarvot: Alue on kokonaisuudessaan lähes ojittamatonta suoaluetta, jossa ei ole juurikaan edes reunaojituksia. Suo on katsottava luonnontilaiseksi, vähintään luokan 3 arvoiseksi suoksi. Suunnitellulla turpeenottoalueella uhanalaisia suotyyppejä on valtaosa. Alueen pohjoisella osalla on mm. kalvakka- ja rimpinevaa. Suomen erityisvastuulajeja alueella ovat laulujoutsen, teeri, kurki, liro, valkoviklo, kuovi ja pikkukuovi. Alueen merkitys taantuvalle taantuvalle linnustolle on tärkeä. Turvekentän jätevesien käsittelemiseksi ojia kaivettaisiin myös turvekentän ulkopuolisille osille niin, että soiden kuivatusta tapahtuisi runsaasti turvekentän ulkopuolellakin.
Ilmastovaikutukset: Turvekentältä nostettaisiin keskimääräinen 40 000 kuutiota turvetta vuodessa, mikä vastaa hiilisisällöltään noin 7 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Uhkatilanne: Vapo on hakenut turvelupaa suolle ensimmäistä kertaa vuonna 2009 mutta veti hakemuksensa pois kesken prosessin. Syitä tähän ei tiedetä. Vapo käynnisti uuden luvan hakemisen loppuvuodesta 2012. Lupaa haettiin noin 75 hehtaarin alueella ja Aluehallintovirasto on myöntänyt turpeenkaivuuluvan. Pohjanmaan piiri valitti lupapäätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen yhdessä maanomistajan kanssa. VHO kumosi valituksen, mutta piiri jatkaa valituskierrosta. Samaan suokokonaisuuteen voidaan kuitenkin katsoa kuuluvan myös Sarvinevan alue, johon todennäköisesti tullaan hakemaan erillistä turpeenottolupaa lähivuosien aikana. Lupia tulisi tarkastella yhdessä, jolloin hankkeille pitäisi tehdä myös ympäristövaikutusten arviointi.
Lisätietoa:
Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin muistutus vuoden 2009 lupahakemukseen
Pohjois-Karjala
Koivusuo-Ruosmesuo
Sijainti: Ilomantsi, Pohjois-Karjala
Luontoarvot: Koivusuo-Ruosemsuo on lähes 2000 hehtaarin kokoinen suoalue, joka kuuluu kansainvälisestikin arvokkaaseen ja erämaiseen keidassoiden, vanhojen metsien ja vesistöjen mosaiikkien alueeseen Koitajoen valuma-alueella. Koitajoen alue on laaja, erämainen keidassoiden ja vanhojen pääasiassa havupuuvaltaisten metsien mosaiikki. Turvetuotantoon haluttu alue sijaitsee aivan Koitajoen Natura-alueen kyljessä ja sopisi hyvin suojelualueen laajennukseksi. Mahdollisella turvetuotannolla olisi merkittäviä vaikutuksia Koitajoen Natura-alueen luontoarvoihin sekä Koitajoen ja Nuorajärven jo entuudestaan rehevöityneisiin vesistöihin. Vaikka suuri osa suoalueesta on sarkaojitettu parikymmentä vuotta sitten, on suolla edelleen merkittäviä arvoja osana erämaista kokonaisuuta sekä laajutensa ja sijaintinsakin vuoksi. Alue olisi helposti ennallistettavissa. Alueella on myös uhanalaisia suoluontotyyppejä ja ainoa maakunnan tunnettu maakotkan pesimäpaikka. Koivusuo on myös osa kansainvälisesti linnustolle arvokasta IBA-aluetta.
Uhkatilanne: Koivusuon aluetta on valmisteltu turpeenottoon jo 70-luvulta alkaen ja osia suosta on jo ennätetty sarkaojittaa turpeenottoa varten. Noin 1700 hehtaarin alkuperäinen turpeenottohanke kuitenkin kariutui merkittäviin vesistövaikutuksiin. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa esitettiin pienempää, 500 hehtaarin varausta turvetuotannolle Koivusuolta, mutta ympäristöministeriö poisti esityksen maakuntakaavasta Natura-alueelle koituvien vaikutuksien takia. Tästä huolimatta Vapo aikoo hakea alueelle uutta ympäristölupaa perustuen 2000-luvun alussa tehtyyn YVA-arviointiin ja AVI on myöntänyt luvan. Piiri lausui kielteisesti myönnetystä turveluvasta viimeksi tammikuussa 2014.
Viurusuo
Sijainti: Outokumpu, Pohjois-Karjala
Luontoarvot: Viurusuo on pääosin luonnontilainen viettokeidassuo, ainoa kaltaisensa eheä suokokonaisuus Outokummun alueella. Maisemallisestikin arvokkaalla suolla on kuljuja, kermejä, metsäsaarekkeita, lähteitä ja lampia. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on luokitellut lammet luonnonsuojelullisesti ja kalataloudellisesti arvokkaiksi pienvesiksi. Alueelta löytyy paljon suojelua tarvitsevia lajeja, mm. viitasammakko, jonka elinalueita ei luonnonsuojelulain mukaan saa tuhota. Viurusuon merkitys sienestys-, marjastus- ja metsästysalueena on suuri ja ympäristölupavirasto on pitänyt sitä myös tutkimuksellisesti arvokkaana kohteena.
Ilmastovaikutukset: Suunnitellun turvekaivoksen alueen hiilivarasto vastaa arviolta 1,6 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Uhkatilanne: Vuosien kamppailun jälkeen suo on turvassa. Vapo oy suunnitteli alueelle 379 hehtaarin suuruista turvetuotantoa. Ympäristölupaa turpeenoton aloittamiseksi haettiin jo 1995. Alueellisen lupaviranomaisen myöntämät luvat on kahteen kertaan kumottu korkeimmassa hallinto-oikeudessa, viimeksi maaliskuussa 2011. Vapo täydensi hakemustaan ja aloitti luvan hakemisen vielä kolmannen kerran. Heinäkuussa 2012 Vapo kuitenkin ilmoitti vetävänsä lupahakemuksensa takaisin. Syksyllä 2012 Vapo ja ympäristöministeriö tiedottivat Viurusuon ostamisesta suojeluun.
Lisätietoa:
Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin kannanottoja ja tiedotteita Viurusuosta
POHJOIS-POHJANMAA
Kivisuo
Sijainti: Muhoksen ja Utajärven kunnat, Pohjois-Pohjanmaa
Luonto: Kivisuo on pääosin luonnontilainen suo Oulujoen pohjoispuolella. Suon lähettyvillä on Räkäsuon Natura-suojelualue sekä laajasti muuta suojelematonta vielä ojittamatonta suoluontoa. Turvesuon kuivatusvedet päätyisivät Oulujokeen, joka on muun muassa oululaisten raakavesilähde.
Kivisuo on osa kansallisesti tärkeää linnustonsuojelualuetta (FINIBA-alue Muhoksen suot). Suolla tavattavia lajeja ovat esimerkiksi muuttohaukka, sinisuohaukka, kurki, metsähanhi, liro ja kapustarinta.
Ilmastovaikutukset: Suunnitelluln turpeennostoalueen hiilivarasto vastaa 3,3 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä. Avattavan Kivisuon kaivoksen oletetaan toimivan vuoteen 2050 asti, jolloin Suomen ilmastopäästöjen tulisi olla 80 % nykyistä pienemmät.
Uhkatilanne: Vapo suunnittelee Kivisuon alueella valtavaa, 750 hehtaarin turvekaivosta. Hankkeen ympäristövaikusten arviointimenettely on käyty loppuun 1.4.2011, mutta hanke ei ole vielä edennyt luvanhakuvaiheeseen. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa suo osoitettiin osaksi luonnon monikäyttöaluetta. Kaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 23.11.2015. Luonnosvaiheessa Kivisuolla ja Lääväsuolla oli suojelumerkintä, mutta varaus poistettiin maankäyttö- ja rakennuslain kohtuullisuusvelvoitteeseen vedoten. Luonnontilaluokaltaan kolmosena Kivisuo ei periaatepäätöksen suosituksen mukaisesti sovellu turpeenkaivuuseen. Tästä huolimatta Kivisuon itäreunasta ja ison Kivijärven ympäristöstä on osoitettu uusia soita turpeenottoon. Lisäksi Kivisuon keskiosissa on vanhastaan Kotasuon-Kanasuon turpeenostoalue.
Lisätietoa:
Pohjois-Pohjanmaan piirin lausunto Kivisuon YVA-selostuksesta
Tiedote: Taistelu Kivisuon ja muiden soiden puolesta jatkuu Pohjois-Pohjanmalla
Karhusuo
Sijainti: Pudasjärvi, Pohjois-Pohjanmaa
Luontoarvot: Karhusuo II on luonnontilainen ja hyvin vetinen avosuo. Suo rajautuu elimellisesti Ohtosensuon vanhojen metsien Natura-alueen ja siihen liitettyjen Lavasoiden suojelualueeseen. Karhusuon ja suojelusuon hydrologia on häiriintymätön ja yhtenäinen suoaltaalta toiselle. Vapo on turpeennostolupaa hakiessaan väittänyt, ettei soilla olisi välitöntä yhteyttä eikä hankkeesta ulottuisi vaikutuksia suojelualueen puolelle. Myöhemmät selvitykset ovat osoittaneet väitteet virheellisiksi. Soidensuojelualueen vesitalouden heikentäminen on yksiselitteisesti kiellettyä. Seutu on myös erämainen ja rauhallinen.
Ilmastovaikutus: Suunnitellun turpeenottoalueen hiilivarasto vastaa arviolta 230 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Uhkatilanne: Vapo havittelee 55 hehtaarin alaa turpeennostoon. Ensimmäisen kerran hakemus kuulutettiin vuonna 2010, mutta se uusittiin 2012 luonnonsuojelupiirin tuotua esille Karhusuon ja suojellun Lavasuon hydrologisen yhteyden. Suolla pidettiin syksyllä 2009 katselmus, jonka seurauksena Vapo velvoitettiin täydentämään hakemusta mm. korkeustiedoilla vesien virtaussuuntien selvittämiseksi. Selvitys vahvisti maastohavainnot vesien virtaussuunnasta lounaaseen eli Karhusuolta suojelualueelle. Karhusuon kuivatus turpeenkaivuuta varten muuttaisi vesien virtausta ja pilaisi siten suon hydrologian laajalta alueelta. Hanke on edelleen viereillä. Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta on lähetetty 21.5.2015 täydennyspyyntö ja hakija on pyytänyt täydennyksen toimittamiselle jatkoaikaa 30.11.2015 saakka. Asian käsittely jatkuu.
Lisätietoa:
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin muistutus Karhunsuon ympäristölupahakemuksesta
Onkineva
Sijainti: Kärsämäki, Pohjois-Pohjanmaa
Luonto: Luonnontilainen, seudullisesti arvokas Onkineva lampineen on lintusuo. Se rajautuu Juurusjärveen, mikä lisää suon virkistyskäyttöarvoa. Suon lähiympäristöstä löytyy myös monimuotoista metsäluontoa ja pienvesiä. Voimakkaasti ojitetulla Pohjois-Pohjanmaan eteläpuoliskolla jokainen jäljellä oleva luonnontilainen suo on arvokas.
Onkinevan turpeenkaivuu uhkaa sekä luonnon monimuotoisuutta että vesistöjä. Onkinevan kuivatuksen ja turpeenkaivun aiheuttaman kuormituksen ensisijaisia vastaanottovesistöjä olisivat Kärsämäenjoki ja Lamujoki, joista ensimmäisen ekologinen tila on tällä hetkellä välttävä ja jälkimmäisen tyydyttävä. Vesistöjen hyvä ekologinen tila pitäisi saavuttaa viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Vesistöjen tilan kohentuminen edellyttää muun muassa merkittävää ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähenemistä, mutta turvekaivos lisäisi vesistöjen kuormitusta entisestään.
Ilmastovaikutus: Onkinevan turvekaivoksiksi suunniteltujen alueiden hiilivarasto vastaa arviolta 2,1 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä. Kaivos toimisi vuoteen 2045 asti.
Uhkatilanne: Ei välitöntä uhkaa. Suota ei ole suojeltu. Onkinevasta on aloitettu ympäristövaikutusten arviointimenettely, mutta se on pysähtynyt ohjelmavaiheeseen. Yhteysviranomainen on antanut siitä lausuntonsa vuonna 2009. Ohjelmassa esiteltiin noin 500 hehtaarin turpeenkaivuuhanke.
Onkineva on lainvoimaisessa Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa valkea laikku. Suon maankäytöstä ei kaavoitusprosessissa päästy yksimielisyyteen turveyhtiö Vapon kanssa. Se ei ole halunnut luopua turpeenottosuunnitelmastaan, vaikka sille ei menestystä ole odotettavissa. Ensin pitäisi saattaa ympäristövaikutusten arviointimenettely loppuun. Kasvillisuus ja linnustoselvitykset on laadittu vuonna 2005, joten nekin pitäisi uusia. Jos hanke etenisi luvanhakuvaiheeseen, tapaus käsiteltäisiin uuden ympäristönsuojelulain mukaan, jolloin suon ojittamattomuuskin saisi merkityksen.
Onkisuo on osittain myös luonnonsuojeluliiton SuoMaa-hankkeen kohde.
Lisätietoa:
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin lausunto Onkinevan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Iso Pajusuo
Sijainti:Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa
Luontoarvot: Iso Pajusuo on kokonaan ojittamaton suo, jonka luontoarvoja ja maisemaa monet luonnontilaiset metsäsaarekkeet rikastuttavat. Helppo saavutettavuus lisää myös virkistyskäyttöarvoa. Suon länsipuolella, muutaman sadan metrin etäisyydellä on alueella harvinainen vanhojen metsien suojelualue Mäykänaho, joka kuitenkin on hakkuualueiden ympäröimä. Suon kuivatusvedet on suunniteltu johdettavaksi Vieremän puolella sijaitsevaan suojeltuun Rahajärvi-Kontteroisen vesistöön.
Erämainen ja maisemallisesti hieno Rahajärven lintujärvi kuuluu Rahajoen valuma-alueeseen, jolla ei toistaiseksi ole lainkaan turpeennostoalueita. Rahajärven Maaselänlahti, jonne kuivatusvedet johdettaisiin, on matala ja rehevä ja laajojen luhtaniittyjen ympäröimä. Vaikka lintuvesi on usein luonnostaankin rehevä, vesialueen umpeenkasvua ulkoisen kuormituksen seurauksena on vältettävä.
Ilmastovaikutukset: Tavoitellun turvekaivoksen alueen hiilivarasto vastaa arviolta noin 570 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Uhkatilanne: Metsähallitus on vuokrannut valtiolle kuuluvan suon Vapolle. Vapo Oy on saanut syyskuussa 2012 ympäristöluvan turpenottoon noin 90 hehtaarin alueelta Iso Pajusuolla. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi valitukset ja piti luvan voimassa päätöksellään 2013. Luonnonsuojelupiiri valitti päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen, joka hylkäsi valituksen 23.4.2015. KHO:n päätös kuitenkin sisältää lisävaatimuksen, jossa todetaan ”Lisäksi toiminnanharjoittajan on esitettävä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma, jonka perusteella mitataan vedenlaatua luotettavasti selvittämiseksi ylivirtaamatilanteissa.” Nopean lumien sulamisen ja rankkasateiden aiheuttamista ylivalumista kertyy suuri osa turpeenottoalueen kuormituksesta alapuoliseen vesistöön. Ylivirtaamia on vaikea hallita eikä vesiä haluta viivyttää turpeennostokentällä, sillä sulamisvesien patoaminen hidastaa turvesuon kuivumista ja töiden aloitusta.
Vapo ei ole vielä aloittanut turpeenkaivuuta suolla, mutta yhtiöllä on vakaa aikomus ryhtyä suon kuivatukseen turpeenkaivuuta varten. Suo on kansallisen suostrategian mukaiselle luonnontilaisuusasteikolla luokkaa 3 eli lähes muuttumaton suo. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja suostrategian mukaan turpeenkaivuuta ei pitäisi tämän kaltaisilla soilla enää tehdä. Iso Pajusuo yksi monista kokonaan tai pääosin luonnontilaisista Pyhännän soista, joihin kohdistuu akuutti kuivatusuhka.
Lisätietoa:
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin valitus ympäristöluvasta
Iso Pajusuon kohdekuvaus, SuoMaa suojelu- ja ennallistamisesitys 2016
Puronlatva-Vengassuo
Sijainti: Pudasjärvi, Pohjois-Pohjanmaa
Luontoarvot: Puronlatvasuo-Vengassuo sijaitsee Kärppäsuon-Räinänsuon soidesuojelualueen välittömässä läheisyydessä. Soiden välinen Vengasharju on reunoiltaan ojittamaton ja harjun läpi virtaavien pohjavesien purkautumispaikat erottuvat rehevinä ja erikoisina suotyyppeinä ja tihkupintaisina lähteinä. Puronlatvasuon kuivatus tuhoaisi Vengassuon lähteikön, mutta vesilaki suojaa lähteitä. Myös suolta Alajärveen virtaava luonnontilainen vesilain suojaama puro jäisi laskeutusaltaan alle. Monet uhanalaiset suotyypit, kuten ruohoheinäkorpi ja lettokorpi, lisäävät kohteen luonnonsuojeluarvoa. Monimuotoinen Puronlatva-Vengassuo on myös erinomainen ja tärkeä porojen kesälaidunsuo.
Ilmastovaikutukset: Suunnitellun turvekaivoksen alan hiilivarasto vastaa arviolta 220 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Uhkatilanne: Ei välitöntä uhkaa. Suolla suojeluvaraus maakuntakaavassa. Vapon turpeenottohakemus peruutettiin vuonna 2012. Vapo yritti saada kuivatuslupaa 51 hehtaarin alalle sekä poikkeuslupaa kahden Puronlatvasuolta lähtevän luonnontilaisen puron uoman muuttamiseksi. Turpeenkaivuuala olisi sijoittunut keskelle luonnontilaisia aapasoita, jolloin tuhotun suoluonnon pinta-ala olisi ollut moninkertainen. Sekä Puronlatvasuo että Vengassuo on vaihemaakuntakaavoituksessa määritetty luonnontilaluokkaan 3. Puronlatvasuolta on löydetty yksi uhanalainen suoyhdistymätyyppi sekä 11 uhanalaista ja 10 silmälläpidettävää suotyyppiä. Vastaavasti Vengassuolta on löydetty 1 uhanalainen suoyhdistelmätyyppi, sekä 5 uhanalaista ja 6 silmälläpidettävää suoluontotyyppiä. Puronlatva-Vengassuolle on 1. vaihemaakuntakaavassa 342 hehtaarin suojeluvaraus SL-1. Kaava ei ole vielä lainvoimainen.
Suolla on suojeluvaraus Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa, joka on lainvoimainen. Suot liittyvät saumattomasti Kärppäsuon soidensuojelualueeseen ja muodostavat hienon ison kokonaisuuden Pudasjärven länsilaidalle. Jos Kollajan allas olisi toteutettu, se olisi ulottunut Puronlatvasuon reunaan ja Vengassuo olisi jäänyt altaan alle.
POHJOIS-SAVO
Kotisuo (Saarisuo)
Sijainti: Kiuruvesi, Pohjois-Savo (suo tunnetaan myös nimellä Saarisuo)
Luontoarvot: Kotisuo on laaja, keskeisiltä osiltaan luonnontilainen aapasuo. Ojittamattoman suoalueen pinta-ala on noin 85 hehtaaria. Kotisuolla esiintyy monipuolisesti karujen aapasoiden suotyyppejä, keskeiset osat ovat laajalti rimpisten suotyyppien hallitsemia. Kotisuolla on useita metsäsaarekkeita, jotka lisäävät alueen monimuotoisuutta ja maisemallista arvoa. Suolla on esiintyy myös maakotka. Jos Kotisuo päätyisi turvekaivokseksi tuotantovedet johdettaisiin Putouspuroa, Kukkopuroa ja Rikkajokea pitkin Näläntöjärveen, jonka veden laatu on jo entuudestaan huono.
Ilmastovaikutukset: Suunnitellulle turpeennostoalueelle on varastoitunut karkeasti arvioituna yli 138 000 tonnia hiiltä, mikä vastaa yli 500 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Uhkatilanne: Ei välitöntä uhkaa. Suota ei ole suojeltu. Vapo havitteli 120 hehtaarin turvekaivosta suolle. Vapon hakema ensimmäinen ympäristölupa hylättiin, mutta Vapo valitti asiasta aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Lupaa ei annettu, mutta se palautettiin uudestaan käsiteltäväksi. Vapo haki uutta lupaa 2008, mitä ei myöskään myönnetty ja asiasta valitettiin uudestaan Vaasan hallinto-oikeuteen. VHO antoi päätöksensä 18.5.2011 jonka mukaan turpeentuotannolle ei ole edellytyksiä sillä Rikkajoen vesistö on kuormittunut ja tila tyydyttävä, Näläntöjärven tila välttävä. Vapo ei valittanut enää korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Lisätietoa:
Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin lausunto Kotisuon ympäristöluvasta 2008
SATAKUNTA
Alhonkeidas ja Koivistonkeidas
Sijainti: Kankaanpää, Satakunta
Luontoarvot: Alhonkeidas ja sen pohjoispuolella sijaitseva Koivistonkeidas ovat lähes ojittamattomia keidassoita. Alhonkeitaan vieressä sijaitsee arvokas harju- ja pohjavesialue ja Koivistonkeitaalta löytyy kymmeniä luonnontilaisia vesilain suojelemia allikkoja. Suunniteltu turvetuotanto voi vaarantaa pohjaveden laadun. Alueella tavataan EU:n luontodirektiivissä mainittuja lajeja kuten kurki, kapustarinta ja metso sekä euroopanmajava ja saukko. Soiden valuma-alueella on kaksi kalastukselle tärkeää jokea, joiden kalojen kutu- ja poikasalueita on erikseen kunnostettu. Maakuntakaavaa varten tehdyssä luontoselvityksessä alue on todettu arvokkaaksi kohteeksi, jota käytetään myös virkistykseen ja marjastukseen.
Ilmastovaikutus: Suunnitellun turvekaivoksen alueen hiilivarasto vastaa arviolta 640 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Uhkatilanne: Ei välitöntä uhkaa. Suota ei ole suojeltu. Vapo Oy:n tavoittelemat turpeenottoalueet vierekkäisillä soilla ylittävät 150 hehtaarin laajuuden. Näin laajat hankkeet edellyttävät yleensä ympäristövaikutusten arviointia, mutta Vapo on välttänyt arvioinnin hakemalla kummallekin suolle lupaa erikseen. Luvat kummankin suon turpeenkaivuuseen myönnettiin 2009. Kankaanpään kaupunki on vastustanut turpeenkaivuuta kummallakin suolla.
Hallinto-oikeus hylkäsi Alhonkeitaan luvan pohjavesille aiheutuvan vaaran, sekä haitallisten vesistö-, pöly- ja melurasituksien takia. Vapo on valittanut asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen mutta KHO hylkäsi valituksen 2013. Koivistonkeitaan osalta Vapo peruutti lupahakemuksensa kesäkuussa 2012 syistä, jotka eivät ole tiedossa.
Lisätietoa:
Satakunnan luonnonsuojelupiirin lausunto Alhonkeitaan ympäristöluvasta
Satakunnan luonnonsuojelupiirin lausunto Koivistonkeitaan ympäristöluvasta
Alhonkeidas kohdekuvaus, Suomaa suojelu- ja ennallistamisesitys 2016
Koivistonkeidas kohdekuvaus, Suomaa suojelu- ja ennallistamisesitys 2016
UUSIMAA
Kurkisuo
Sijainti: Hyvinkää, Uusimaa
Luonto: Kurkisuo on Uudenmaan alueen laajimpia yhtenäisiä suo- ja metsäalueita, joka on keskeisiltä osiltaan vielä säilynyt ojittamattomana. Ruuhka-Suomessa yli 700 hehtaarin suuruinen suo on harvinaisuus. Suo sijaitsee Vantaanjoen valuma-alueella ja omalta osaltaan puskuroi joen tulvimista. Kurkisuo on tunnettu lintusuo, joka myös suojaa alueen pohjavesivaroja.
Ilmastovaikutukset: Vapo on arvioinut tuotantokelpoisen alueen hyödynnettävän turpeen määrän olevan noin 7 800 000 suokuutiota. Kaivetusta turpeesta vapautuisi näin ollen lähes 1,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.
Uhkatilanne: Suo on suojeltu. Vapo pyrkii perustamaan alueelle reilun 200 hehtaarin turvekaivosta. Hanketta vastustavat niin alueen kunnat kuin paikalliset yhdistykset. Vapon 2008 laatima ympäristövaikutusten arviointi tyrmättiinkiin puutteellisena, mutta Vapo aikoo valmistella uuden ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Hyvinkään kunta on laittanut alueen toimenpidekieltoon kaavoituksen ajaksi ja Kurkisuosta osan omistava pohjavettä tuottava Altia oy on perustamassa suojelualuetta omalle osalleen suota. Lopulta syksyllä 2012 Vapo ja ympäristöministeriö tiedottivat Kurkisuon ostamisesta valtiolle suojelualueeksi.
Lisätietoa:
Varsinais-Suomi
Hirvisuo
Sijainti: Pöytyä, Varsinais-Suomi
Luontoarvot: Yli 200 hehtaarin laajuinen Hirvisuo on harvinaisia luonnontilaisia keidassoita, jolta löytyy myös kermejä ja kuljuja. Suo on maakuntakaavassa ehdotettu suojelukohteeksi, eikä siellä ole aiempaa turvetuotantoa. Hirvisuo on linnustoltaan monipuolinen, ja sieltä sekä uhanalaisia että silmälläpidettäviä lajeja kuten kapustarinta, kurki, kalatiira, töyhtöhyyppä, kuovi, keltavästäräkki ja niittykirvinen. Turvakaivos vaikuttaisi valuma-alueen vesistöihin kuten kunnostettavaan Tarvasjokeen ja Paimionjokeen.
Merkitys hiilivarastona: Reilun 20 hehtaarin turvekaivoksen hiilivarasto vastaa arviolta yli 84 000 tonnin hiilidioksipäästöjä.
Uhkatilanne: Ei välitöntä uhkaa. Suota ei ole suojeltu. Turveyrittäjä Pekka Lintunen hakee ympäristölupaa 22 hehtaarin laajuiselle turvetuotannolle. Vaikka alue on vain osa laajasta Hirvisuosta, aiheuttaa pienenkin alan kuivattaminen muutoksia koko suon vesitaloudelle ja tuhoaisi sen luonnontilaisuuden. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt turpeenkaivuulle luvan maaliskuussa 2010, josta paikalliset valittivat. Vuonna 2013 lupa hylättiin AVI:n päätöksellä.
Raumjärvensuo
Sijainti: Laitila ja Mynämäki, Varsinais-Suomi
Luontoarvot: Raumjärvensuo on monipuolinen kuljuja ja allikoita sisältävä suo, joka on keskiosiltaan avointa keidassuota. Raumjärvensuon lähettyvillä on tärkeä pohjavesialue. Läheisellä Raumjärvellä elää harvinainen viitasammakko, jonka elinalueita ei luonnonsuojelulainsäädännön mukaan saa tuhota. Jos suolta poistetaan sen pintakerros turvetuotannon vuoksi, hävittää se myös suojakasvillisuuden sekä viitasammakon ravintona käyttämät selkärangattomat järveltä. Vesistön laatu heikkenisi myös läheisellä saukon asuttamalla Laajoella. Suolla elää myös kapustarinta, kurki, teeri ja liro.
Ilmastovaikutus: Suunnitellun turvekaivoksen alueen hiilivarasto vastaa arviolta 390 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Uhkatilanne: Vapo oy:lle on myönnetty 2007 lupa turpeenkaivuuseen noin 92 hehtaarin alueelle. Paikalliset ympäristöyhdistykset ovat valittaneet hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Viitasammakon takia lupa kumottiin yhdeltä tuotantolohkolta, jolle sillekin Vapo aikoo hakea uudelleen lupaa. Vuonna 2011 uudelleen viritetetyn lupahakemuksen Vapo keskeytti lisäselvitysten ajaksi.
Lisätietoa:
Toiminta ja saavutukset
Luonnonsuojeluliitossa tehdään jatkuvasti töitä soiden pelastamiseksi. Kymmeniä soita on saatu turvaan turpeenotolta. Pitkäjänteinen vaikuttamistyö on tuottanut tulosta, mutta vielä on paljon tehtävää. Ojitetut suot odottavat ennallistajiaan.
Lue lisää toiminnastamme