VieKas LIFE

Tuntomerkit: korkeus täysikasvuisena 50 – 300 cm. heinäkuussa (Etelä-Suomi) ilmestyvät valkoiset, pinkit tai violetit ”orkideamaiset” kukat. Sahalaitaiset, pitkulaiset ja teräväkärkiset lehdet kasvavat kahden tai kolmen lehden sarjoissa varren paksummista solmukohdista

Biologia: Yksivuotinen laji, joka lisääntyy vain siemenistään. Siemenet kypsyvät elokuussa (Etelä-Suomi) turpeissa siemenkodissa, mitkä hajotessaan sinkoavat siemenet metrien päähän. Yksi yksilö voi tuottaa tuhansia siemeniä.

Elinympäristöt: Puronvarret, rannat, lehtometsät ja muut kosteat kasvupaikat.

Tuntomerkit: Valtavat, päältä kaljut mutta alta karvaiset lehdet ovat täysikasvuisina jopa 1,5 m leveitä ja lehtiruodin kanssa jopa 3 m pitkiä. Särmäinen, laikukkainen ja vaihtelevasti karvainen, 5–10 cm paksu kukintovarsi voi kasvaa 2,5–5 m korkeaksi. Tuoksu voi olla anismainen tai pistävän epämiellyttävä). Suuri, porkkananmuotoinen juuri voi ulottua 0,5 m syvyyteen.

Biologia: Monivuotisia kasveja, jotka leviävät ainoastaan siemenistään. Yksi yksilö tuottaa keskimäärin 20 000, mutta jopa 100 000 siementä, jotka kypsyvät elo-syyskuussa.

Elinympäristö: tien- ja radanvarret, joutomaat, hylätyt pihat, metsät ja maankaatopaikat

HUOM! Jättiputket ovat ihmisen terveydelle haitallisia. Kasvineste aiheuttaa iholla kemiallisen palovamman auringonvalon vaikutuksesta.

Tuntomerkit: Laji kukkii aikaisin keväällä toukokuussa kasvattamalla n. 0,5 m korkean nuijamaisen kukkavarren kirkkaankeltaisine tukilehtineen. Suurikokoiset, kiiltävät ja kaljut lehdet levittäytyvät lehtiruusukkeena jopa 1 m² alueelle. Englannissa ja Ruotsissa laji tunnetaan ”haisunäätäkaalina”, joka kertoo lajin pahaksi mielletystä hajusta.

Biologia: Keltamajavankaali lisääntyy siemenistään, joilla on hyvä itämiskyky. Kelluvat siemenet leviävät tehokkaasti virtaavan veden mukana.

Elinympäristö: ojien, purojen ja lampien rannat ja muut kosteat kasvupaikat. Saattaa löytyä myös puutarhasta istutettuna.