Puolusta pölyttäjiä
Me tarvitsemme pölyttäjiä. Ryhdy toimeen – voit puolustaa pölyttäjiä monella tapaa. Pienetkin teot auttavat. Tee maailman ihanin luontoteko ja anna puolet pihasta pölyttäjille!
Puolet pihasta pölyttäjille
Me tarvitsemme pölyttäjiä: maailmanlaajuisesti yli 75 % ravintokasvien sadosta on pölyttäjien ansiota. Monet pölyttäjät ovat uhanalaistuneet maankäytön muutosten seurauksena – etenkin niittyjen ja ketojen katoamisen myötä. Pölyttäjien elinympäristöjä uhkaa myös kaupungistuminen.
Yksityispihat ovat tärkeä osa viheralueverkostoa. Ne kytkevät pölyttäjien luontaisia elinympäristöjä toisiinsa ja ovat pinta-alansakin puolesta on merkittäviä. Esimerkiksi omakotitalojen pihojen yhteenlaskettu pinta-ala (1500 km2) vastaa 33 kansallispuiston yhteenlaskettua pinta-alaa. Kun tähän lisätään taloyhtiöiden pihat, puistot ja tienvarret, ovat ratkaisun avaimet käsissämme.
Voimme auttaa pölyttäjiä lisäämällä luonnon monimuotoisuutta kotipihoilla, puistoissa ja muilla viheralueilla. Se ei ole edes vaikeaa – pitkälle päästään jo hoitoa vähentämällä. Annetaan nurmikoiden ja tienpientareiden rehottaa, pajujen ja vanhojen puiden kasvaa sekä lehtien jäädä lojumaan!
Ryhdy toimeen – voit puolustaa pölyttäjiä monella tapaa. Pienetkin teot auttavat.
Vinkkejä omalle pihalle
Jätä osa nurmikosta leikkaamatta, perusta niitty, suosi hyviä mesikasveja, tarjoa pesäpaikkoja ja torju haitalliset vieraslajit!
Vinkkejä taloyhtiön pihalle
Ehdota pölyttäjäystävällista puutarhanhoitoa taloyhtiölle ja kukita myös parvekkeesi!
Toimi pölyttäjien puolesta
Lähde mukaan talkoisiin, havainnoi pölyttäjiä tai vaadi kunnaltasi pölyttäjätekoja!
Pölyttäjiä autetaan talkoilla
Kaikki Suomen perinneympäristöt eli kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat uhanalaisia, ja myös niissä elävät pölyttäjähyönteiset ovat harvinaistuneet. Luonnonsuojeluliiton piirit ja paikallisyhdistykset järjestävät vuosittain kymmeniä niitty- ja vieraslajitalkoita perinneympäristöjen ja muiden uhattujen luontotyyppien pelastamiseksi.
Talkoista tiedotetaan Luonnonsuojeluliiton tapahtumakalenterissa, ja niihin ovat kaikki lämpimästi tervetulleita!
Ajankohtaista
-
|
Torju valkopajuangervo ja viitapihlaja-angervo kotipihaltasi!
LUE LISÄÄ: Torju valkopajuangervo ja viitapihlaja-angervo kotipihaltasi!Valkopajuangervon ja viitapihlaja-angervon kasvatuskielto astuu voimaan 15.8.2025. Haitallisina vieraslajeina ne muodostavat tiheitä kasvustoja, jotka syrjäyttävät alkuperäislajiston. Lajit on tärkeä poistaa myös kotipihoilta, etteivät ne pääse sieltä leviämään luontoon.
-
Kuva: Titta Vikstedt/Suomen luonnonsuojeluliitto Haitallisen vieraslajin valkopajuangervon siirtymäaika päättyy – nyt kerätään lajihavaintoja
LUE LISÄÄ: Haitallisen vieraslajin valkopajuangervon siirtymäaika päättyy – nyt kerätään lajihavaintojaSuositun mutta haitallisen vieraslajin kurtturuusun myynti- ja kasvatuskielto keskustelutti Suomessa kolme vuotta sitten. Nyt sama menettely on edessä toisen yleisen koristekasvin, valkopajuangervon, kohdalla. Siinä, missä kurtturuusu uhkaa etenkin merenrantojen luontaista lajistoa, levittäytyy valkopajuangervo sisävesien rannoille. Tietoa luontoon levinneistä valkopajuangervoista on kuitenkin vähän. Tämän vuoksi Suomen Luonto -lehti kerää niistä havaintoja.
-
Kuva: Titta Vikstedt |
5 keinoa torjua vieraslajeja kunnissa
LUE LISÄÄ: 5 keinoa torjua vieraslajeja kunnissaMonessa kunnassa haitallisten vieraslajien torjunta on jo osa arkea ainakin jossain määrin. Mutta miten kunnissa voitaisiin ehkäistä vieraslajeista koituvia haittoja tehokkaammin sekä parantaa luonnonkasvien ja niistä riippuvaisten pölyttäjien elinolosuhteita?
Liity kuukausilahjoittajaksi
Luonto tarvitsee sitkeitä puolustajia. Kuukausilahjoittajana suojelet suomalaisia elinympäristöjä ja lajeja.
Tee kertalahjoitus
Kertalahjoitus on nopea tapa auttaa luontoa. Jokainen lahjoitus on tärkeä.
Liity jäseneksi
Suomen luonnonsuojeluliiton toiminta kattaa koko maan. Etsi lähin paikallisyhdistys ja liity mukaan!
Hankkeen rahoittajat
Puolusta pölyttäjiä -sivut on toteutettu osana Suomen luonnonsuojeluliiton Priodiversity LIFE -hanketta, jonka budjetti on 1 milj. euroa. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan unioni, ja lisäksi sitä rahoittavat MMM, Ylöjärven kaupunki ja Naantalin kaupunki.
Verkkosivujen sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni, CINEA tai muut hankkeen rahoittajat ole vastuussa aineistojen sisältämien tietojen käytöstä.
