Huomautus Kemijoki Oy:n rakennuslupa-asiaan

Huomautus Kemijoki Oy:n rakennuslupahakemuksesta ja sen kuuluttamisesta koskien Sierilän vesivoimalaitoksen rakennusten rakentamista

Kuulutuksessa ei kerrottu mahdollisuudesta lähettää huomautusta sähköisesti. Pyydämme, että lupa-asioista vastaava taho Rovaniemen kaupungilta perustelee asian ja tutkii onko tämä menettely rakennusluvan kuulutuksen suhteen ollut virheellinen. Varmistimme soittamalla rakennustarkastaja Hannu Kankaalle, että voimme jättää tämän huomautuksen sähköisesti ympäristölautakunnalle/Tapio Lakkalalle 26.5.2020 klo 15.00 mennessä. (puhelu 20.5.2020 Sari Hänninen/Hannu Kangas).

Osallisuus

Hallintolain 11 §:n mukaan asianosainen se, jonka oikeuteen tai velvollisuuten päätös kohdistuu. Hallintolain 34 §:n mukaan asianosaiselle on myös ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n ja Suomen luonnonsuojeluliitto Rovaniemi ry:n ovat asiassa asianosaisia maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 193 §:n 6 momentin perusteella. Samaa asiaa koskevan aikaisemman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) 8.4.2020/1605 päätöksessä MRL:n 193 §:n 6 kohdan mukaan valitusoikeus poikkeamispäätöksestä on toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen. Jos rakennuslupa myönnetään sellaiselle hankkeelle, joka edellyttäisi rakennusluvan lisäksi MRL:n 171 §:n mukaista poikkeamista, valitusoikeus rakennuslupaa koskevasta päätöksestä määräytyy MRL:n poikkeamista koskevan 193 §:n mukaisesti siltä osin kuin valitusoikeutta ei olisi lain 192 §:n 1 momentin nojalla.

Rakennuslupaa ei tule myöntää

Rakennusluvan myöntämisedellytykset ei täyty koska, MRL:n 72 §:n 1 momentin mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Samaa asiaa koskevan KHO:n 8.4.2020/1605 päätöksen mukaan alueelle, jonne rakennuslupaa haetaan, voimassa olevassa Oikaraisenkylän ja Jyrhämäjärven yleiskaavassa Sieriniemeen on osoitettu laajat erityisalueet (E). Alueen käyttötarkoitusta ei ole kaavassa yksilöity, eikä kaavassa ole annettu muitakaan erityisalueen rakentamisen laatua, määrää ja sijoittumista koskevia kaavamerkintöjä tai -määräyksiä.

Alueen suunnittelutarve edellyttää, että rakentamisen vaikutukset selvitetään MRL:n mukaisesti. Edellinen edellyttää esimerkiksi, että MRL:n 132 §:n mukaisesti rakentamisen ympäristövaikutukset selvitetään. Ympäristövaikutusten osalta osalta Sierilän voimalaitoksen voimassaolevan ympäristövaikutusten arvioinnin, joka valmistui vuonna 2000, ajantasaisuudesta YVAL:n 27 §:n mukaisesti tulee lupaviranomaisen varmistua ennen kuin sitä voidaan käyttää vaikutusarvioinnissa.

Rakennusluvasta on tehty poikkeamispäätös, mutta se ei ole lainvoimainen.

Luvan hakijan suunnitelmat ei täytä MRL 117 §:n vaatimusta koskien rakennuksia, koska se pilaa jokimaisemaa ja heikentää luontoa. Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

Jos rakennuslupa kaikesta huolimatta myönnetään, rakennusluvassa on tällöin määrättävä, ettei rakentamista saada aloittaa ennen kuin poikkeamispäätös on tullut lainvoimaiseksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 89 §:n mukaisesti.

Rakennustöiden aloittamisoikeus

Aloituslupa tekisi poikkeamispäätöksestä menossa olevan muutoksenhaun hyödyttömäksi, mikä loukkaisi valittajien oikeusturvaa. Töiden aloitusuvalla voitaisiin tehdä isoja ruoppauksia, maanläjityksiä, louhintaa (100t kuutiota) ja perustusten betonointia. Se muuttaisi luonnonolosuhteita tavalla, minkä palauttaminen ei ole jälkikäteen enää mahdollista.

Rakentaminen aloitetaan suunnitelman mukaan työpato 1:n rakentamisella. Sen suojassa rakennetaan osa Kemijoen katkaisevasta padosta, jonka päälle luukkuasema rakennetaan. Rakentamisen vaatimat kaivuutyöt ja massojen läjittäminen on mittavaa. Samoin tapahtuu Sieriniemen katkaisevan kanavan kaivuussa ja louhinnassa, joka tehdään ennen koneaseman rakentamista. Rakennustöiden alue ei voi olla ennallistettavissa vähäisin toimenpitein töiden aloittamista edeltävään tilaan.

Ympäristölautakunnan tehtävä on valvoa vesitalouslupaehtoja vesilain mukaan. Hakijalla on vesitalousluvan ehoja täyttämättä tai esitykset on tehty merkittävästi myöhässä. Lupaviranomaisena teidän tulee huomata, että KHO:n 8.4.2020/1605 päätöksen mukaan rakennusten rakennusluvan lisäksi kaikki muukin hankkeeseen liittyvä rakentaminen tulee luvittaa erikseen.

Näkemystämme töiden aloittamisen kieltämisestä tukee edellinen hallinto-oikeuden antama välipäätös aikaisemmasta rakennusluvasta (liite1). Töiden aloittamislupaa ei annettu KHO:n 22.5.2017 vahvistamassa vesitalousluvassa.

Vesipuitedirektiivin vastaisuus

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yhteisön vesipolitiikan puitteista (2000/60/EY) asettaa yhteisön jäsenmaiden voimakkaasti muutetuille vesimuodostumille hyvän ekologisen potentiaalin ja kemiallisen tilan saavuttamisen vuoteen 2015 mennessä. Vesipuitedirektiivin tarkoituksena on siis myös keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien tilan heikkenemisen estäminen sekä tilan parantaminen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä tarkoittaa mm. että uusien hankkeiden osalta jäsenvaltioiden on arvioitava hankkeiden toteuttamisedellytyksiä vesienhoidon tavoitteiden näkökulmasta ja evättävä niiltä lupa, ellei vesipuitedirektiivin poikkeamisedellytyksiä sovelleta.

Erityisesti vesimuodostumien hydrologis-morfologisia oloja voimakkaasti muuttavien hankkeiden valvonnassa jälkivalvonta painottuu yhä enemmän ennakkovalvontaan nähden; esim. suuri osa Suomen virtavesistä on voimakkaasti rakennettuja. Näin ollen vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta on yhä olennaisempaa, miten ympäristötavoitteet ja vesientilan heikentämiskielto toteutuvat jo olemassa olevien hankkeiden valvonnassa. Lisäksi olemassa olevista hankkeista voi aiheutua ympäristövastuudirektiivin 16 mukaisia ympäristövahinkoja, joiden korjaamisvastuu liittyy osaltaan vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamiseen.

Korkein hallinto-oikeus katsoi Sierilän patohankkeessa, aluehallintoviraston ja hallinto-oikeuden tapaan, että hankkeesta saatavat hyödyt ovat huomattavat siitä johtuviin vahinkoihin, haittoihin ja muihin edunmenetyksiin verrattuna, ja edellytykset luvan myöntämiselle olivat olemassa. Toisen vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamisen edellytyksen mukaan hankkeen haittojen ehkäisemiseksi tulee ryhtyä kaikkiin käytettävissä oleviin toimenpiteisiin. Toimenpiteet haittojen ehkäisemiseksi voivat koostua monenlaisista hankkeen eri vaiheissa toteutettavista toimenpiteistä ja niiden yhdistelmistä. Ne voivat olla hankkeen rakentamiseen ja toteuttamiseen samoin kuin esimerkiksi luontotyyppien ennallistamiseen liittyviä ehtoja. Näitä tavoitteita varten ovat Sierilän voimalaitoksen lupamääräykset, jotka tulee täyttyä ennen kuin rakentaminen aloitetaan. Tällä perusteella rakennuslupa on vesipuitedirektiivin vastainen.

Patoturvallisuus

Maa- ja rantapadot ovat hakijan alkuperäisestä suunnitelmasta kasvaneet viidestä kilometristä kuuteen. Suurin osa padoista on kaavoittamattomalla alueella (MRL 72§). Rakennusvalvontaviranomaisen on päätöstä tehdessään tarkastettava patoturvallisuuslain mukainen turvallisuus. Kemijoella sovelletaan 1:5000 tulvaa 1- luokan patoihin.

Mikäli patojen rakennetta joudutaan muuttamaan tai ne eivät ole patoturvallisuuslain mukaisia rakennusvalvontaviranomaisen ei tule myöntää lupaa. Mikäli padot eivät täytä määräyksiä tulee viranomaisen palauttaa asia valmisteluun, joka vaatii myös uuden ympäristövaikutusten arvioinnin ja vesitalousluvan. Rakennusvalvontaviranomaisen tulee tarkastella myös ympäristövaikutukset eikä lupaa tule myöntää, jos hanke vaikuttaa haitallisesti ympäristöön.

Patoturvallisuusasetuksen ja -lain määräykset koskevat myös rakennusaikaisia työpatoja, jotka tässä tapauksessa rakennetaan ennenkuin varsinaisia luvan mukaisia rakennuksia voidaan rakentaa.

Maanläjitys

Rakennusluvan yhteydessä jätetyn yleispiirrustuksen mukaan alueella tehdään mittavia maanläjityksiä, joista suurin osa tehdään ennen varsinaisten rakennusten rakentamista. Yleispiirrustuksessa ja hakijan vesitalousluvan liite 29:n (Sierilän voimalaitoshankkeen maisemasuunnitelma) mukaan toteutettuna ne sijoittuvat suurelta osin yleiskaavan EO-alueen ulkopuolelle Sieriniemessä.

KHO:n päätös 22.5.2017/2367: 1.2. Lupamääräykset (sivulla 7): ”Sieriniemen läjitysalueiden yksityiskohtaisia maisemointisuunnitelmia laadittaessa luvan saajan tulee kuulla Lapin ELY-keskusta ja lähiympäristössä olevien tilojen omistajia. Suunnitelmat tulee laatia siten, että niissä otetaan huomioon hakemussuunnitelman liitteessä 29 ”Sierilän
voimalaitoshankkeen maisemasuunnitelma” esitetyt periaatteet.”

Tätä määräystä ei ole noudatettu ja Kemijoki Oy:n mukaan yksityiskohtaiset suunnitelmat tehdään vasta investointipäätöksen jälkeen (keskustelu 19.5.2020 Juha Ovaskainen/ Sakari Pyhäjärvi, Kemijoki Oy). Tällä perusteella rakennuslupaa ei ole syytä myöntää.

Lopuksi

Onko lautakunnan jäsenet koskaan vierailleet hankealueella? Suosittelemme lautakuntaa järjestämään itselleen tilaisuuden tutustua syvällisesti käsittelemäänsä asiaan. Ohessa linkki Rovaniemen yhdistyksen sivuille. Etusivulta löytyy linkki hienoon videoon hankealueelta: https://www.sll.fi/rovaniemi