Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri

Uusimaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Maantien 152 yva-ohjelmasta välillä Hä­meen­lin­nan­väy­lä – Tuusulanväylä

Piiri esitti tiehankkeen yvaan luonnolle parempaa uutta vaihtoehtoa ja lisää aikaa selvityksille.

Yvassa vaihtoehdot ratkaisevat. Piiri esitti Riipilään uutta eteläistä linjausta Mt 152:lle.

23.12.2019

Uudenmaan ELY-keskukselle

Viitaten lausuntopyyntöönne 22.11.2019 Dnro UUDELY/12908/2019

Lausunto Maantien 152 yva-ohjelmasta välillä Hämeenlinnanväylä – Tuusulanväylä

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa asiasta seuraavaa.

Hankkeen nimi

Sekä YVA-ohjelman kuulutuksessa että lausuntopyynnössä annetaan alussa virheellisesti ymmärtää että hankkeessa olisi kyse MT 152:n parantamisesta välillä Hämeenlinnanväylä – Tuusulanväylä.

Todellisuudessa YVA-ohjelmastakin selviää, että kyse on kuitenkin kokonaan uuden MT 152:n osaksi tulevan tieyhteyden rakentamisesta tälle välille.

Hankkeen harhaanjohtava nimi tule muuttaa vastaamaan sen todellista luonnetta YVA-arvioinnin kaikissa aineistoissa.

Vaihtoehdot

YVA-ohjelmaan on valittu arvioitavaksi tielinjauksia, jotka toisiin, aiemmin tarjolla olleisiin tielinjauksiin verrattuna aiheuttavat suuret arvokkaille luontokohteille ja ekologisille yhteyksille suurimmat vahingot. Jo pelkästään YVA-ohjelmaan sisältyvien luontotietojen perusteella YVA:an valitut kaksi vaihtoehtoista linjausta ovat Reunan alueella luontovaikutustensa vuoksi toteuttamiskelvottomia.

Tämän vuoksi tässä YVA:ssa arvioitaviin vaihtoehtoisiin linjauksiin tulee sisällyttää myös vuonna 2015 arvioitujen linjausten joukosta nyt pois pudotettu Riipilän eteläisempi linjaus (osoitettu alla olevassa kartassa numerolla 1 ja nuolella). Se on jätetty pois riittämättömillä perusteilla ja pohjoisempien linjausten merkittävät negatiiviset luontovaikutukset sivuuttaen. Tähän vaihtoehtoon joka tapauksessa jouduttaneen turvautumaan, mikäli tie joskus halutaan rakentaa.

Myös sillä kulkisiko tie Königstedtinvuoren alueella (esitetty yllä olevassa kartassa ympyrällä) maan pinnalla, kallioleikkauksessa vai tunnelissa, on suuri merkitys luontovaikutusten suuruudelle. Pääongelma ovat haitalliset vaikutukset valtakunnallisesti merkittävän metsäekologisen yhteyden toimintaan. Tunnelivaihtoehto tulisi selvittää jokaisen Königstedtinvuoren kautta kulkevaksi esitettävän linjausvaihtoehdon osalta.

Lisäksi välillä Vantaanjoki – Myllykylä olisi löydettävä YVA:aan nyt esitetyn linjauksen lisäksi myös paremmin luonnonarvoja säilyttävä linjaus – esimerkiksi yhdistelemällä osia aiemmin esillä olleista vaihtoehdoista. [Tätä karttaa ei ole tässä verkkoversiossa, sen saa toimistolta. TVe]

Lopuksi vielä korostamme, että joissakin tiesuunnitelmissa esiintyneet MT 152:n ja Hämeenlinnanväylän risteyksen tuntumaan kaavaillut huoltoasema ja rekkaparkki tulee ottaa osaksi tätä YVA-arviointia.

Luontotiedot

Ongelmallista on tärkeiksi kutsuttujen lajien (s. 54) rajaaminen direktiivilajeihin sekä harsosammaleeseen. Lisäksi on mahdotonta kommentoida hankeen luontotietopohjaa, kun keskeisen tärkeä merkittävien luontotyyppien ja uhanalaisille lajeille merkittävien elinympäristöjen selvitys on jätetty toteutustavaltaan epämääräisen kuvauksen varaan. Siihen voidaan siksi ottaa kantaa vasta YVA-selostuksessa, jolloin se on näiden maastotöiden tekemisen kannalta liian myöhäistä. Tämä johtaa silloin uuden maastokauden vaativiin täydennystarpeisiin.

YVA-ohjelmassa on lueteltu Vantaan ja Tuusulan puolen käytössä olleet luontoselvitykset (s. 102–103). Niissä on ainakin Vantaan osalta isoja maastossa tutkimattomia katvealueita niin tehtyjen lajiselvitysten kuin luontotyyppipohjaisten selvitystenkin osalta. Tietopohjaa on toki täydennetty 2018–2019 ainakin kirjoverkkoperhosen, kalliosinisiiven. lepakoiden (Vantaa, poislukien viljelyalueet), viitasammakon (koko alue), Reunan itäpuolisten liito-oravien (kevät 2019) sekä Vantaanjoen Natura-arvion osalta.

Lisäksi on tehty selvitys, jossa on ”tunnistettu suunnittelualueen merkittävät luontotyypit ja uhanalaisille lajeille potentiaaliset merkittävät elinympäristöt”. Tämän keskeisen tärkeän selvityksen tosiasiallinen luonne – eli selvitetyt ja huomioidut asiat ja lajit – on kuvattu ohjelmassa poikkeuksellisen epämääräisellä tavalla: ”Kirjoverkkoperhosselvityksen ohessa tunnistettiin suunnittelualueen merkittävät luontotyypit ja uhanalaisille lajeille potentiaaliset merkittävät elinympäristöt. Selvitys toteutettiin luontotyyppi- ja elinympäristökartoituksena, jonka yhteydessä kerättiin lajitietoa sillä tasolla kuin lajeja havaittiin ja samalla saatiin koko alueesta sekä eri linjauksista vertailukelpoinen yleiskuva. Kyseistä selvitystasoa pidetään arvokkaiden luontokohteiden selvittämisessä soveltuvimpana menetelmänä (ks. Söderman 2004, luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi). Tämä on todettu tehokkaaksi tavaksi saada hyvä yleiskuva alueesta ja elinympäristöselvityksen tulosten perusteella voidaan edelleen arvioida tarve tehdä lajikohtaisia selvityksiä ”. Edes tämän selvityksen tekijän nimeä ei ole mainittu.

Ainakin osa vuosien 2018–19 luontoselvitysten aineistoista sisältyy sivujen 80 ja 82 koostekartoille. Siellä on vihreillä rajauksilla ”Arvokas luontotyyppi” (luontoselvitys 2019) sekä vihreillä pisteillä ”lajihavainto 2019” – mutta niiden nimiä ei kerrottu. Reunan alueelta on tunnistettu luonnonsuojeluohjelmavarauksen itäpuolelta merkittävä luontotyyppikohde, jonka alueella ja liepeillä on myös merkittävä määrä lajipisteitä. Kesäkylän alueelta on puolestaan rajattu kolme vuoden 2019 arvokasta luontotyyppikohdetta sekä näiden alueille ja muualle noin 30 lajipistettä. Mitä lajeja ne mahtavatkaan olla?

Merkittävä osa Vantaan puolelle listatuista luontoselvityksistä on sellaisia, että niitä eivät osalliset nyt näe: esimerkiksi kääpä- ja metsäselvitykset 2016, Mannisen lahokaviosammalselvitys 2017 jne. Kiinnostava olisi myös Luoteis-Vantaan liito-oravaselvityksen 2017-2018 väliraportti.

Hankkeen aikataulu

Esittämämme uuden vaihtoehdon selvittämisen ja luontoselvitysten mahdollisten täydennystarpeiden takia YVA-prosessiin tarvitaan lisää aikaa ja uusi maastokausi. YVA-selostuksen tekeminen tammi-maaliskuussa ei riitä.

Lisätietoja

– metsätalousinsinööri Jyri Mikkola, puhelin 0400 372 433, jyri.mikkola(a)sll.fi

– luonnonsuojeluasiantuntija Keijo Savola, puhelin 045 652 1974, keijo.savola(a)gmail.com

– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON UUDENMAAN PIIRI RY

Laura Räsänen      Tapani Veistola

puheenjohtaja        erityisasiantuntija