Ihminen kalliolla, taustalla järvi ja metsää. Puolipilvinen taivas.
Kuva: Laura Räsänen

Hiljaisuus

Hiljan päivää 8.10. vietetään Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirissä luonnonhiljaisuuden teemapäivänä. Piiri jakaa vuosittain Hiljainen haavanlehti -kunniakirjan hiljaisuuden puolesta työtä tekevälle taholle tai henkilölle.

Hiljaisuus on tärkeä luonnonvara

Luonnonsuojeluliitossa kiinnostuttiin hiljaisuustyöstä 2000-luvun taitteessa, kun huomattiin, että hiljaisia luontoalueita on vaikea löytää melun takia: luonnossa kuuluu ihmistoiminnan melu lähes joka paikassa. Uudenmaan piirissä on vietetty Hiljan päivää (8.10.) jo vuodesta 2006 lähtien. Piiri on järjestänyt seminaareja eri teemoilla ja nostanut esiin hiljaisuuden tärkeyttä ja melun aiheuttamia ongelmia. Yksi tapa edistää asiaa ja yhteistyötä on ollut Hiljainen haavanlehti -palkinto, joka on vuosittain myönnetty jollekin tärkeää työtä hiljaisuuden puolesta tekevälle taholle tai henkilölle.

Hiljaisuutta voidaan suojella esimerkiksi kaavoituksella. Kun alue merkitään hiljaiseksi kaavassa, ei meluavaa toimintaa voi sijoittaa sille. Siksi Uudenmaan piiri onkin vaatinut hiljaisuus-merkintöjä esimerkiksi Uudenmaan maakuntakaavoihin jo pitkään ja pitää asiaa esillä lausuessaan muistakin kaavoista ja hankkeista. Alue määritellään hiljaiseksi silloin, kun sen äänimaisema koostuu pääosin luonnon äänistä ja ihmisen aiheuttamat äänet ovat satunnaisia tai vähäisiä. Muuta ympäristöä hiljaisemmat alueet ovat ihmisen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä virkistys- ja vapaa-ajanviettopaikkoja. Usein hiljaiset alueet ovat laajoja metsäalueita, joita tarvitaan myös luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston suojelemiseksi. Hiljaiset alueet ovat kuitenkin etenkin kaupungistuneilla alueilla käymässä vähiin.

Melu haittaa miljoonaa ihmistä ruuhka-Suomessa

Melu vähentää viihtyisyyttä etenkin asumiseen ja virkistyskäyttöön tarkoitetuilla alueilla. Yli miljoonan suomalaisen arvellaan asuvan alueilla, joilla ympäristömelu ylittää päivisin valtioneuvoston asettaman ohjarvon 55 dB. Ongelma on suurin tiiviisti rakennetulla Uudellamaalla, jossa on paljon liikennettä ja teollisuuttakin. Liiallisen melun on todettu olevan terveydelle haitallista ja aiheuttavan mm. kuulovaurioita, keskittymisvaikeuksia ja unihäiriöitä. Melulla on vaikutusta myös eläimiin ja muuhun luontoon.

Ylivoimaisesti yleisin melun aiheuttaja on tieliikenne. Melua syntyy myös raide- ja lentoliikenteestä, teollisuudesta, vapaa-ajan toiminnoista, rakennus- ja puhtaanapitotöistä sekä muun muassa ulkoilmakonserteista ja -tapahtumista.

Melua voidaan torjua monin tavoin. Melun ehkäisy on useimmiten tehokkaampaa ja halvempaa kuin sen torjunta. Esimerkiksi liikenteessä nopeuden alentaminen vähentää melua. Sen sijaan meluesteiden rakentaminen on kalliimpaa eikä ratkaise itse ongelmaa. Samaan sarjaan kuuluu parempi äänieristys rakennuksissa, mikä on toki hyvä asia mutta ei vähennä melua sen lähteessä. Liikennevälineiden, koneiden ja laitteiden tuotannossa pitäisi ottaa paremmin huomioon melun vähentäminen. Melun lähteitä tai niiden käyttöä, kuten lehtipuhaltimien käyttöä, voidaan myös rajoittaa.

Hiljainen haavanlehti-palkinnon saajat

Pyöräilykuntien verkoston Kilometrikisa-kampanja 2024

Polkupyörän käyttäminen auton sijaan vähentää liikenteen melua, joka on suurin melun lähde ja aiheuttaa haittaa jo yli miljoonalle ihmiselle Suomessa. Toisaalta pyöräilyn hyödyt ovat kiistattomat niin taloudellisesti kuin terveydellisestikin. Työmatka- ja muunkin pyöräilyn edistäminen Kilometrikisan avulla on Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin mielestä oivallinen tapa lisätä huomiota hyvälle asialle. Kunnat ovat tässä tärkeässä roolissa ja voivat olla sekä suurina työnantajina että kaavoittajina ja liikennesuunnittelijoina esimerkkinä pyöräilyn lisäämisessä.

Lue lisää: Hiljan päivänä palkittiin pyöräilykampanja kilometrikisa

Kivikon metsän puolustajat 2023

Hiljainen haavanlehti -kunniakirjan sai Kivikon metsän puolesta -verkosto. Hiljaiset luontoalueet ovat erityisen merkityksellisiä ruuhka-Suomessa, jossa yli miljoona ihmistä kärsii melusta. Lähimetsät pitää säästää, koska niistä löytyy rauhaa ja hiljaisuuttakin. Kivikon metsä on luontoarvoiltaan merkittävä ja se on lähimetsä muun muassa Kontulan, Kivikon ja Vesalan asukkaille. Lisäksi se on oleellinen osa Helsingin Viikistä Herttoniemen ja Myllypuron kautta Sipoonkorpeen ulottuvaa vihersormea.

Lue lisää: Hiljainen haavanlehti -palkinto Kivikon metsän puolustajille

Kaivosaktiivi Heikki Kasurinen Rajat Yaralle -liikkeestä Siilinjärveltä 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Hiljainen haavanlehti -palkinto annettiin tänä vuonna Yaralle Rajat –ryhmän Heikki Kasuriselle kaivoksen haittoihin vaikuttamisesta. Siilinjärvellä toimiva Euroopan suurin avokaivos aiheuttaa asukkaille melu- ja muita ympäristöhaittoja. Yaralle Rajat on sitoutumaton kaivoskriittinen ryhmä, jonka tavoitteena on vaikuttaa päätöksiin, jotka koskevat alueen asukkaita. Kaivoksen vaikutuspiirissä asuu jopa 5000 ihmistä.

Vuosi 2022 oli koko Luonnonsuojeluliiton kaivos-teemavuosi.

Lue lisää: Kaivosyhtiöt on saatava vastaamaan aiheuttamansa haitat

Nokia Oyj, etätyön edistäminen 2021

Työmatkaliikenteen vähentyminen vähentää liikenteen melua. Vähemmän liikennettä tarkoittaa myös vähemmän hiilipäästöjä ja ihmiselle haitallisia ilmansaasteita. Samalla työntekijöille on jäänyt enemmän vapaa-aikaa, jota moni onkin hyödyntänyt nauttimalla hiljaisuudesta lähimetsässä. Myös ”yhden hengen kävelykokoukset” ovat nykyään tuttu näky lenkkipoluilla ja virkistysalueilla. 

Lue lisää: Hiljainen haavanlehti -palkinto Nokia oyj:lle etätyön edistämisestä

Ympäristövirkamiehet 2020

Ympäristövirkamiehet tekevät työtä melun hillitsemisen ja hiljaisuuden puolesta. Esimerkiksi kunnissa meluselvitykset ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmat suurissa kaupungeissa ovat osa tätä työtä. Myös kaavoitusprosesseissa ja ympäristölupaharkinnassameluntorjunta on tärkeää.

Lue lisää: Hiljan päivänä palkittiin melua hillitseviä viranhaltijoita

Louhimoliike 2019

Louhimohankkeissa keskeinen ongelma on melu. Se leviää esimerkiksi pölyä kauemmaksi. Ongelma on myös melun luonne, joka voi olla hyvinkin häiritsevää ja impulssimaista. Usein asiaan vaikuttaa myös alueen muu äänimaisema. Luonnonrauhaisella alueella kuorma-autojen peruuttamisen varoitusäänet kuuluvat kauas. Muraus-asetus päästää louhimoita jopa 300 metrin päähän asutuksesta. Säädöksien raja-arvot eivät ota huomioon kaikkia melun terveysvaikutuksia ja yleistä viihtyvyyttä. Ne pitäisi ottaa huomioon kaavoituksessa, mutta kaavojen ja lupien suhdetta yritetään koko ajan heikentää.

Lue lisää: Hiljan päivän Hiljainen haavanlehti louhimoliikkeelle

SAMBAH-hanke 2018

Palkinto luovutettiin merimeluseminaarin yhteydessä SAMBAH-hankkeelle (Static acoustic monitoring of the Baltic Sea harbour porpoise).

Luontoliiton metsäryhmä 2017

Palkinnon sai Luontoliiton metsäryhmä, koska metsien suojelu säilyttää myös hiljaisia alueita. 

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin 2016

Uudenmaan piiri palkitsi Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liikkeen. Kaupunkipuistoliikkeen tavoitteen toteutuminen lisäisi mahdollisuuksia nauttia luonnosta, kulttuuriperinnöstä ja hiljaisuudesta myös maan pääkaupungissa.

Hiljaisuuden ystävät ry 2015

Uudenmaan piiri palkitsi Hiljainen haavanlehti -palkinnolla Hiljaisuuden Ystävät ry:n. Kristilliseen arvopohjaan perustuva yhdistys on jo 30 vuoden ajan nostanut esille hiljaisuuden merkitystä mm. järjestämällä retriittejä.

Pertti Sundqvist & Hiljaisuus ja kuuntelu matkailuosaamisen resursseina -hanke 2014

Uudenmaan piiri palkitsi Hiljainen haavanlehti -palkinnolla SLL:n pitkäaikaisen meluasiantuntija Pertti Sundqvistin ja Hiljaisuus ja kuuntelu matkailuosaamisen resursseina Pohjois-Karjalassa -hankkeen.

Anne Savola ja Päivi A. Karvinen Satakuntaliitosta 2013

Uudenmaan piiri palkitsi Hiljainen haavanlehti -palkinnolla Satakunnan hiljaisten alueiden pilottiselvityksen tekijät Satakuntaliiton ympäristöasiantuntija Anne Savolan ja MMM Päivi A. Karvisen.

SLL:n entinen järjestöpäällikkö Tarja Ketola 2012

Uudenmaan piiri palkitsi Hiljainen haavanlehti -palkinnolla ansiokkaana hiljaisuustyön edistäjänä Luonnonsuojeluliiton entisen järjestöpäällikön, KTM Tarja Ketolan Kirkkonummelta.

Helsyn retkivastaava Tiina Raivikko 2011

Piiri luovutti Hiljainen haavanlehti -palkinnon Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen retkivastaava Tiina Raivikolle. Helsy on järjestänyt hiljaisuus-teemalla retkiä ja pitänyt asiaa esillä.

Marja Heinonen-Guzejev, melun terveysvaikutuksien tutkiminen 2010

Hiljainen haavanlehti -palkinnon sai melun terveysvaikutuksia tutkinut LT Marja Heinonen-Guzejev.

Veikkolan kyläyhdistys 2009

Hiljainen haavanlehti -palkinto myönnettiin Veikkolan kyläyhdistykselle, joka on pitkään taistellut saadakseen melusuojauksen moottoritielle kylän kohdalle. Palkinto myönnettiin piirin järjestämässä hiljaisuus-aiheisessa seminaarissa 7.10.2009.

Tutkija Outi Ampuja 2008

Hiljainen haavanlehti -palkinto annettiin tutkija Outi Ampujalle arvokkaasta työstä hiljaisuuden puolestapuhujana.

Vuonna 2007 palkintoa ei jaettu.

Ympäristöpäällikkö Minna Sulander 2006

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri myönsi ensimmäisen kerran Hiljan päivän Hiljainen Haavanlehti -palkinnon. Palkinto myönnettiin Hyvinkään kaupungin ympäristöpäällikkö Minna Sulanderille.

Mistä tietoa melualueista?

Vuonna 2004 pantiin täytäntöön EU:n ympäristömeludirektiivi, jonka mukaan yli 100 000 asukkaan väestökeskittymät, joita asukastiheytensä perusteella voidaan pitää kaupunkimaisina alueina, joutuvat laatimaan meluselvitykset ja meluntorjuntasuunnitelmat viiden vuoden välein.

Meluselvityksiä voi kysellä omasta kunnasta tai etsiä niiden verkkosivuilta. Esimerkiksi Helsingin kaupungin meluselvityksessä on arvioitu kaupungin tie- ja katuliikenteen sekä raideliikenteen aiheuttamaa melutilannetta laskennallisesti. Tulokset esitetään Helsingin kaupungin karttapalvelussa kartta.hel.fi.

Tarkempaa tietoa liikennemelusta voi etsiä myös kaavoista ja liikennesuunnitelmista. Asemakaavoituksen ja erilaisten hankkeiden yhteydessä tehdään yleensä tarkempia meluselvityksiä ja arvioita melutilanteesta.

Maakuntaliitot selvittävät melutilannetta maakuntatasolla. Esimerkiksi Uudenmaan liitto on päivittämässä maakuntakaavaa.

Lentomelu on ongelma lentoasemien lähellä. Outi Ampujan Traficomille tekemä selvitys Helsinki-Vantaan lentoaseman melusta ja melunhallinnasta vuodelta 2023 sisältää havainnollistavia karttoja pääkaupunkiseudun lentomelualueista.

Ajankohtaista

  • Kaksi ulkotyöasuihin pukeutunutta talkoolaista heinätöissä, taustalla lehtipuita ja sininen taivas

    Ketosirkan vuosi 2024 oli menestyksekäs

    Ketosirkan kausi 2024 oli työntäyteinen. Kiitämme luonnonhoitajia ja kumppaneita! Hankkeen 14 luonnonhoitajaa hoiti ja ennallisti perinnebiotooppeja ja uhanalaisia elinympäristöjä ympäri Uuttamaata yhteensä 49,85 hehtaaria. Myös hoitokohteiden määrä tuplaantui viime vuodesta….

    LUE LISÄÄ: Ketosirkan vuosi 2024 oli menestyksekäs
  • Lunta männynoksilla, myös käpyjä näkyy.

    Anna joululahja Uudenmaan lähiluonnolle

    Auta meitä suojelemaan Uudenmaan lähiluontoa lahjoittamalla luonnonsuojeluun! Valitse haluamasi tukikohde: metsät ja suot, sudet ja muut suurpedot, niityt ja kedot, vapaaehtoistyö perinnemaisemien hyväksi tai vesiensuojelu. Lahjoitus on myös oiva aineeton lahja…

    LUE LISÄÄ: Anna joululahja Uudenmaan lähiluonnolle
  • Tyylikkään köyhäilyn taito -kirja ihmisen kädessä, taustalla huonekasvi (kumipuu)

    Kohtuullisen kirjavaa ja kestävää elämää kirjastoissa

    Kirjava keskiviikko -tapahtuma Pitäjänmäen kirjastossa Kohtuusklubi osallistui Kirjava keskiviikko -teemapäivän järjestämiseen Pitäjämäen kirjastossa Black Fridaytä edeltävän viikon keskiviikkona eli 20.11.2024. Ensimmäinen Kirjava keskiviikko -teemapäivä järjestettiin vuonna 2023 Pasilan kirjastossa. Ideana…

    LUE LISÄÄ: Kohtuullisen kirjavaa ja kestävää elämää kirjastoissa

Tapahtumat

Kullansävyistä metsää heijastuu tummaan metsälampeen.

Tutustu Uudenmaan piirin hankkeisiin

Kuva: Juho Itäkylä