Suojelutyö auttoi uhanalaisia nisäkkäitä, laiminlyönnit uhkaavat lintuja
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä suojelutyö näkyy uhanalaisten nisäkäslajien vähenemisenä ja suojelun laiminlyönnit lintujen uhanalaisuuden lisääntymisenä.
”Metsästysrajoitusten ansiosta ilves ja karhu on voitu pudottaa uhanalaisesta silmälläpidettäväksi ja saukkokanta on elpynyt elinvoimaiseksi. Metsästyksen säätelyn epäonnistuminen näkyy kuitenkin sudella ja hillerillä. Nyt on korkea aika kieltää rautapyynti hillerin suojelemiseksi sekä panostaa suden salametsästyksen estämiseen”, sanoo liiton puheenjohtaja Risto Sulkava.
Nyt erittäin uhanalaiseksi luokitellun saimaannorpan suojelutarve on yhtä suuri kuin aiemminkin. ”Ilmastonmuutos uhkaa sitä sekä esimerkiksi naalia ja riekkoa jatkossakin yhä pahemmin. Koska ilmastonmuutokseen vaikuttamisen keinot ovat erittäin hidasvaikutteisia, tarvitaan muissa asioissa yhä tiukempia suojelutoimia”, Sulkava toteaa.
Myös liito-oravan kannan lasku jatkui.
”Liito-oravan väheneminen oli lähes
neljännes kymmenessä vuodessa. Se on todella paljon. Lajin suojelutarve ei ole vähentynyt lainkaan, vaikka uhanalaisluokkaa onkin nyt laskettu. Päätös liito-oravarajauksien lopettamisesta oli ennenaikainen.”
Linnuissa näkyy eniten lintuvesien hoidon laiminlyönti.
”Luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmiin ei ole panostettu riittävästi, vaikka luonnonsuojelujärjestöt ovat muistuttaneet asiasta vuosikausia. Laiminlyönnin hinta näkyy vesilintujen uhanalaistumisena”, sanoo Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola.
Toinen erityispiirre on, että metsästys on palannut yhdeksi tärkeimmistä uhanalaisuutta aiheuttavista syistä. Jopa aiemmin melko tavallisina pidetyt riistalinnut kuten haapana, jouhisorsa ja metsähanhi ovat nyt uhanalaisia.
”Tämä on syytä huomioida jatkossa, kun metsästyksen säätelyä kehitetään. Suomeen on aika saada metsästykseltä rauhoitettujen lintuvesien verkosto”, toteaa Veistola.