Natura-alueiden suojelun toteutuksessa on vakavia puutteita

Suomen luonnonsuojeluliitto teki vuosina 2014-2015 selvityksiä Natura-alueen luontoarvoista Luonterilla Etelä-Savossa. Inventoinneissa löytyi satoja hehtaareja aiemmin kartoittamatonta luonnonmetsää ja runsaasti vanhan metsän indikaattoreita. Samalla Luonterin suojelualueelta löytyi useita luonnonmetsissä tehtyjä tuoreita hakkuita, joista räikeimmät esimerkit löytyivät Mikkelin kaupungin suojelualueelta Korvensaaresta.

 

Korvensaaren hakkuut tärvelivät maastoa ja valkoselkätikalle sopivaa lehtimetsää
Luontotyyppien paikantamisessa havaittiin myös haasteita erityisesti silloin, kun ne sijaitsivat alueella sporadisesti pienialaisina ja hajallaan kuten Luonterin kallioisessa saaristossa. Maastossa, jossa luontotyypit vaihtelevat luontaisestikin jopa vain muutamien aarien kokoisina, avokallioiden, kalliometsien, lehtojen, soistumien ja muiden luontotyyppipalasten mosaiikkina, ei perinteinen tiukka luontotyyppien rajailu toimi suojelukeinona, vaan alueet tulee rajata laaja-alaisempina kokonaisuuksina.

Luonnonsuojeluliiton asiantuntijat vertasivat maastossa kerättyjä havaintoja ja ilmakuvatulkintoja eri lailla potentiaalisista luonnonmetsistä Metlan valtakunnan metsien aineistosta valittuihin, parhaiten puuston suojeluarvoa indikoiviin puustotietoihin. Vaikka Metlan aineistossa on jonkin verran epätarkkuuksia, se kuvastaa hyvin alueen luontotyyppien sporadisuutta.

Luontotyyppianalyysien teemakartat

1. Maastokäyntien ja ilmakuva-analyysien tulokset

2. Järeäpuustoiset kuusikot ja vanhat lehtipuustot

3. Iäkkäät puustot, järeäpuustoiset kuusikot ja vanha lehtipuusto

4. Vanhat metsät ja varttuneet metsät

Luontotyypin säilymiseen vaikuttavat viereisellä luontotyypillä tehtävät toimenpiteet, jotka saattavat muuttaa esimerkiksi tuuli- ja pienilmasto-olosuhteita tai heikentävät luontotyypillä elävien vaateliaiden lajien esiintymiä. Vaateliaan lajiston säilyttäminen ei onnistu pienialaisilla rajauksilla, koska uhanalaiset lajit, kuten valkoselkätikka käyttävät pesimäreviirien lisäksi myös alueen muita lahopuustoisia metsiä ravinnonhankintaan. Monilla vanhan metsän uhanalaisilla käävillä on usein myös yksittäisiä esiintymiä laajojen ydinalueiden läheisillä pienillä lahopuustoisilla kohteilla. Näitä esiintymiä ei niiden pienialaisuuden vuoksi yleensä rajata luonnonmetsiksi. Natura-alueilla kuitenkin EU:n luontodirektiivin mukaan luontotyypit ja niille luontaisen lajiston suojelun suotuisa taso tulee turvata.

Linkki EU:n luontodirektiivin, jossa Artiklassa 1, sivuilla 4-6 asia on selvitetty tarkemmin

Tehtyjen pistokokeiden perusteella Luonnonsuojeluliiton asiantuntijat arvioivat, että vastaavia hakkuiden uhkaamia Natura-alueiden suojelunarvoisia metsiä löytyy maastamme tuhansia hehtaareja. Suomen luonnonsuojeluliitto toivoo ympäristöviranomaisten päivittävän pikaisesti Natura-alueiden toimenpideohjeita.

Suomen luonnonsuojeluliitto on huolissaan Natura-alueiden turvaamisesta tilanteessa, jossa etenkin rantojensuojelualueella, kuten Luonterilla, on monissa tapauksissa vain puolella alueesta tehty luontotyyppikartoituksia ja puutteellisilla tiedoilla myönnetään hakkuulupia suojelun kannalta arvokkaisiin metsiin. Suunnitellut hakkuut heikentävät myös saarten metsien kykyä puskuroida viime aikoina yleistyneitä voimakkaita myrskypuhureita. Lisäksi vuoden 2015 luonnonsuojelulain uudistuksessa on selkeämmin kielletty toimet, jotka uhkaavat Natura-alueiden luonnonarvoja.

Suomen luonnonsuojeluliitto on julkaissut lyhyen dokumenttifilmin Natura-alueiden luontoarvoihin kohdistuvista uhkista. ”Norppien Saimaa – paperilla suojeltu” on kuvattu Luonterilla. Videon tekijä: Eija Palosuo

Kartta- ja luontotyyppianalyysien tekijät Tanja Lindholm, Olli Turunen ja Pavla Holeckova

Hanketta rahoittivat Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Euroopan komission Youth in Action ohjelma.

Lisätietoja:

Olli Turunen, Lähialue- ja kehitysyhteistyökoordinaattori
email mallia etunimi.sukunimi@sll.fi