Met­sä­hal­li­tuk­sen valtavat tasesiirrot vaarantavat luonnon ja virkistyksen

Tälläkin hetkellä valtion retkeilyalueita on liiketoiminnan taseessa, mikä aiheuttaa konflikteja Metsähallituksen ja paikallisten ihmisten ja järjestöjen välille.

“Hyvä esimerkki retkeilyalueiden epäonnistuneesta hoidosta on Hossan retkeilyalue. Metsähallitus ei ole hakkuissaan onnistunut alueen perustamistarkoituksen mukaisesti huomioimaan virkistyskäytön tarpeita. Järjestöt ja paikallinen väestö ovat vastustaneet voimakasta metsänkäsittelyä”, korostaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Latu ovat esittäneet, että lakiuudistuksessa maankäytön logiikan tulisi kulkea päinvastaiseen suuntaan. Valtion retkeilyalueet tulisi siirtää pois liiketoiminnan taseesta ja tunnustaa siten alueiden arvo paitsi luonnolle ja virkistykselle myös aluetaloudelle.

Valtiovarainministeriön lisätalousarvion mukaan Metsähallituksen liiketoiminnan taseeseen ollaan siirtämässä kaikkiaan noin 40 000 hehtaaria virkistysmetsää Ylä-Lapista. Lisäksi 2,2 miljoonaa hehtaaria yleisiä vesialueita sekä noin 360 000 hehtaaria Ylä-Lapin luontaistalousalueita on ehdotettu siirrettäväksi niin sanottuun “kolmanteen taseeseen”.

“Tämä uusi ‘kolmas tase’ on epämääräinen välimuoto, eikä kukaan tunnu tietävän sen tarkoitusta. Siihen ei kuulu tuottovaatimusta, mutta alueet on kuitenkin helposti muutettavissa talouskäyttöön”, Sulkava sanoo.

Luonnonsuojeluliitto ja Suomen Latu ovat huolissaan myös uuden metsähallituslain luomasta mahdollisuudesta Luontopalveluiden pilkkomiseen. Siinä tapauksessa suojelu- ja virkistysalueita hallinnoiva viranomaisyksikkö käytännössä irrotettaisiin Metsähallituksesta ja suurin osa Luontopalveluista voitaisiin alistaa Metsähallituksen konsernissa liiketalousjohdon ohjaukseen.

“Tämä vaikuttaisi varmasti haitallisesti virkistyskäytön asemaan ja luonnon tilaan. On selvää, että liiketoiminnan sekä aineetonta hyvinvointia tuottavan luonnon virkistyskäytön tai luonnonsuojelun intressit ovat usein vastakkaiset”, Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson sanoo.

“Vaikuttaa siltä, että biotalouden hehkuttaminen ja tavoitteet ovat johtamassa siihen, että arvokkaita alueita ollaan surutta siirtämässä taloudelliseen hyödyntämiseen. Tämä on lyhytnäköistä. Virkistyksen terveysvaikutukset ja näiden alueiden aluetaloudelliset vaikutukset tulevat paljolti muualta kuin metsätaloudesta”, Karlsson huomauttaa.