Vakaa ilmasto tarvitsee viilentäviä metsiä – ei tilastokikkailua
"Metsien käytön ilmastovaikutukset on otettava vihdoin huomioon. Siksi vaikutukset täytyy saada näkyviin ja hiilinieluilla tilastokikkailun on loputtava", bloggaa suojeluasiantuntija Otto Bruun Brysselistä, jossa Luonnonsuojeluliitto on mukana järjestämässä tapahtumaa metsien käytön ilmastovaikutuksesta Euroopan parlamentissa.
Viime vuosina Suomen metsät ovat sitoneet maaperään ja puihin vuodesta riippuen 30–60 % Suomessa aiheutetuista kasvihuonepäästöistä. Metsät toimivat maailmanlaajuisesti elintärkeänä puskurina ilmastonmuutosta vastaan. Suomen biotaloussuunnitelma metsien käytön lisäämisestä on kansainvälisestikin tärkeä varoittava esimerkki. Nyt katseet kääntyy Eurooppaan – riittääkö EU:n kantti siihen, että metsien lisäkäytöstä aiheutuvat ilmastopäästöt otetaan huomioon?
Suomessa suunnitellaan lähivuosina metsäpohjaisten raaka-aineiden käytön nopeaa lisäämistä liikenteessä ja energiantuotannossa. Sipilän hallituksen suunnitelmat biotalouden edistämisestä ja metsäbioenergian osuuden lisäämiseksi vähentää nyt metsien hiilivarastoa sekä niiden kykyä sitoa hiiltä lähivuosina. Tämä ”vihreä hiilidioksidi” siirtyy osin ilmakehään kiihdyttämään ilmastonmuutosta – jopa kun tarkasteluun otetaan vuosisadan aikajänne.
Yleinen tutkijoiden viesti on ollut, että kun metsien hiiltä sitova vaikutus otetaan huomioon, metsien hakkuita lykätään pidemmälle ja metsien keski-ikä nousee. Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ilmasto- ja metsäpolitiikan pitäisi ohjata tähän, ja se parantaisi myös metsäluonnon monimuotoisuutta. Mutta miten ilmastovaikutukset otetaan huomioon bioenergian tai liikennepolttoaineiden edistämisessä? Toistaiseksi heikosti.
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta käsittelee parhaillaan komission ehdotusta siitä, miten eloperäisten lähteiden hiilinielut- ja päästöt pitäisi huomioida ilmastopolitiikassa. Esitys käsitellään Euroopan parlamentissa ja Ministerineuvostossa myöhemmin tänä keväänä. Suomessa komission esitystä on pidetty toistaiseksi uhkana, koska siinä Suomen lisääntynyt puunkäyttö jouduttaisiin huomioimaan päästölähteenä.
Suomessa esitetään aika ajoin, että Bryssel yrittää sekaantua Suomen metsäpolitiikkaan. Kuten ministeriöstäkin myönnetään on komission ehdotuksessa esitetty kuitenkin vain sitä, että metsien ilmastovaikutus huomioidaan yhtenäisin perustein. http://areena.yle.fi/1-3880650
Suomen muutosehdotuksen mukaan jäsenmaat saisivat itse määräajoin asettaa haluamansa metsien ilmastovaikutuksen vertailuun käytettävän referenssitason. Ehdotuksen seurauksena ei olisi mitään yhtenäistä tapaa seurata, miten metsien ilmastovaikutus kehittyy. Bioenergian lisäämisen päästöt piiloutuisivat kansallisten referenssitasojen taakse – eikä bioenergian ilmastovaikutusta tällöin huomioida. Tämä on Luonnonsuojeluliiton mielestä tilastokikkailua, joka tuottaisi uuden porsaanreiän EU:n ilmastopolitiikkaan. Suomen esitys olisi huono päästöjen huomioimisen kannalta, mutta laajentuessaan mallilla voisi olla Pariisin sopimuksen edistämisen kannalta hyvin kauaskantoiset ongelmalliset vaikutukset.
Tapaus Suomi: mikä on bioenergian ilmastovaikutus?
Suomessa on valitettu, että osuutemme EU:n energia- ja ilmastotavoitteista on ylimitoitettu ja taakka liian raskas. Sipilän hallituksen marraskuussa tehdystä energia- ja ilmastostrategiasta julkaistiin helmikuun alussa vaikutusarvio. Sen valossa voidaan arvioida todellisia päästöjä. Kuten alla huomataan niin lisähakkuiden vaikutus metsien hiilinieluun on negatiivinen: metsä sitoo vuodessa arviolta 15 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä vähemmän päästöjä 2030 kuin nykytilassa. Tämä määrä on enemmän kuin koko liikenteen vuosittaiset päästöt. Hakkuiden lisäämiseen ei siis ilmastopoliittisesti ole perusteltua – eikä ilmastovelvoitteita liikenteessä ja energiantuotannossa voi hoitaa nojaamalla näin vahvasti metsäraaka-aineisiin.
| Sektori | 2014 | 2030 (WEM (ilman lisätoimia) |
2030 WAM (ilman lisätoimia) |
|---|---|---|---|
| Päästökauppasektori (ETS) | 29 | 21 | 21 |
| Taakanjakosektori (ESR, mm. liikenne ja maatalous) | 30 | 26 | 21 |
| Maankäyttösektori (LULUCF), josta | -21 | -6 | -4…-7 |
| Metsämaa | -28 | -13 | -10…-13 |
| Puutuotteet (HWP) | -4 | -4 | -5 |
| Muu maankäyttö | 11 | 12 | 11 |
| YHTEENSÄ | 38 | 41 | 36…39 |
Taulukko 1: VNK 2.2.2017, selvitys luettavissa osoitteesta http://bit.ly/2kkYYhQ
Kuviosta nähdään myös, että vuoteen 2030 mennessä puun käyttö pitkäikäisiin tuotteisiin tai rakennuksiin ei ole juurikaan kasvamassa. Lisähakkuut ei johda korkeapäästöisen betonin korvaamiseen rakennusmateriaalina. Tällaisia puunkäyttömuotoja voisi paremmin perustella ilmastopolitiikalla.
Puun energiakäytöllä on Suomessa pitkä historia, mutta bioenergian käyttö pitää ohjata kestäville raiteille ja todelliset ilmastovaikutukset on otettava huomioon. Vanhoja metsiä ja niiden hiilivarastoa tarvitaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Tilastokikkailu Euroopassa ilmaston ja metsäluonnon kustannuksella johtaa väärään suuntaan. Varmistaakseen metsien ilmastovaikutuksen huomioimisen Luonnonsuojeluliitto on mukana järjestämässä 8.3. tapahtumaa metsien käytön ilmastovaikutuksesta Euroopan parlamentissa.
Otto Bruun
Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija