Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Hyviä ja huonoja sai­maan­norp­pa­uu­ti­sia: kuutteja on syntynyt apukinoksiin, mutta talviverkot uhkana

Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoisten tammikuussa kolaamasta apukinoksesta löytyi keväisissä pesälaskennoissa kuutti ja toisesta apukinoksesta kuutin karvaa todisteena syntymästä. Ilo on suuri niin koko Luonnonsuojeluliitossa kuin erityisesti juuri näitä kinoksia kolaamassa olleiden vapaaehtoisten sydämissä. Suurta kuutti-iloa varjostaa kuitenkin huoli noiden pienten nappisilmien selviämisestä. Ensimmäinen vuosi on saimaannorpan elämän vaarallisin ja vain joka viides norppa selviää aikuiseksi asti. Kalanpyydyskuolemien suuri määrä hidastaa edelleen saimaannorppakannan elpymistä.

Kuutti
Ilmaston kuumeneminen lisää tarvetta saimaannorpan suojeluun, jotta kanta saadaan vahvempaan kasvuun. Verkkokalastusrajoitusten laajentaminen on paras keino vähentää norpan kuolleisuutta. Kuva: Ossi Kokki

Saimaannorpan ja erityisesti sen kuuttien suojelemiseksi asetettu keväinen verkkokalastusrajoitus alkaa Saimaalla 15.4. Keväiset verkkokalastusrajoitukset loppuvat 30.6., mikä on kuuttien selviämisen kannalta aivan liian aikaisin. Tämä ilmenee myös tilastoista, joissa kalanpyydyskuolemat eivät ole vähentyneet tiukentuneista kalastusrajoituksista huolimatta vaan siirtyneet myöhemmäksi, enimmäkseen heinäkuulle. Lisäksi noin kolmannes norppien kalanpyydyskuolemista tapahtuu talviverkkoihin. Viimeisimmät verkkokuolemat ovat tapahtuneet keskeisillä norppa-alueilla ja ajanjaksona, jolloin verkkopyynti on täysin sallittua. Kuhaverkkoihin ovat kuolleet urosnorppa Joutenvesi-Pyyvesi -alueella 30.3.2017 ja naarasnorppa Haukivedellä 7.4.2017.

”Kalanpyydyskuolleisuus on pienentynyt vain niillä alueilla ja ajanjaksoina, jolloin kalastusrajoitukset norpan turvaksi ovat voimassa. Kokonaisuudessa norppien kalanpyydyskuolemat eivät ole vähentyneet”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen.

Myös alueellisesti rajoitukset ovat puutteellisia, sillä ne eivät kata koko norpan levinneisyysaluetta eivätkä kaikkia kuuttien liikkumisalueita. Asetusta uudistettaessa tehtiin saimaannorpan kannalta suoranainen huononnus, kun muikkuverkot vapautettiin rajoitusten piiristä. Muikkuverkkojen vaarallisuus käy selvästi ilmi esimerkiksi viime kesän muikkuverkkoihin tapahtuneista norppakuolemista. Norppaturvallisia verkkoja ei ole.

Saimaannorppakanta on ollut viime vuosina hitaassa kasvussa. Norppakannan kasvun ovat mahdollistaneet nimenomaan apukinokset, Metsähallituksen organisoimien ja vapaaehtoisten talvisin kolaamien apukinosten turvin saimaannorpan pesintä on onnistunut niinäkin talvina, jolloin luonnonkinoksia ei ole muodostunut ja sääolosuhteet pesinnän kannalta ovat olleet epäsuotuisat.

”On surullista, että osa näissä vapaaehtoisvoimin kolatuissa pesissä syntyneistä ja kasvaneista kuuteista kokee loppunsa hieman myöhemmin sivusaaliskuolemina kalaverkkoon. Metsähallituksen tilastojen mukaan esimerkiksi ajanjaksolla 2010-16 on ilmoitettu kalanpyydyskuolleeksi tai tukehtumalla kuolleeksi vuosittain 4-8 norppaa, joista suurin osa on kuutteja. Ja tämä on alle puolet todellisesta kuolleisuudesta, sillä kaikki tapaukset eivät tule tietoon. Määrä on aivan liian suuri!” painottaa saimaannorppakoordinaattori Tiainen.

Luonnonsuojeluliitto vetoaakin kaikkiin Saimaalla kalastaviin, jotta he pidättäytyvät kalastamasta verkoilla ja muilla norpalle vaarallisilla pyydyksillä koko norpan levinneisyysalueella ympäri vuoden. Kalastus on tärkeä osa suomalaisten kesänviettoperinteitä, ja se on helppo toteuttaa norppaturvallisena muotona – kalastaa voi perinteisesti onkien, heittokalastaen, vetäen uistinta tai norppaturvallisella, tiukkanieluisella katiskalla. Vanhasta mökkikatiskastakin saa helposti norppaturvallisen asentamalla siihen nielurajoittimen. Luonnonsuojeluliitto jakaa 15.4. alkaen nielurajoittimia kaikille Saimaan alueella katiskalla kalastaville. Kuluttaja voi myös ostaa kalaa niiltä ammattikalastajilta, jotka käyttävät norppaturvallisia pyydyksiä.

Norppaturvallinen kalastus tukee myös Saimaan uhanalaisia kalakantoja. Äärimmäisen uhanalaista saimaannieriää ja järvilohta sekä erittäin uhanalaista järvitaimenta suojellaan samoilla keinoilla kuin ainutlaatuista norppaammekin, luopumalla verkkokalastuksesta ja nauttimalla niistä kalastusmuodoista, joissa kalansaaliinsa voi valikoida – norppa tai uhanalainen kala ei ole kestävä kalansaalis.

Lisää aiheesta

Sulavan jään lapset – Luonnonsuojeluliiton pesälaskijoiden blogikirjoitus

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajan Päivi Lundvallin blogi tammikuisista pesäkolauksista

Nielurajoittimen katiskaan voi käydä noutamassa ilmaiseksi Saimaan alueen jakelupaikoista

Suomen luonnonsuojeluliiton verkkosivut saimaannorpasta

Lisätietoja

Saimaannorppa-koordinaattori Kaarina Tiainen

Jaa sosiaalisessa mediassa