Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Bio­ta­lous­suun­ni­tel­mat tarkasteltava uudelleen

Biotaloutta eli Suomessa pääosin perinteiseen metsäteollisuuteen ja puun energiakäyttöön pohjautuvaa toimintaa ei voi suunnitella sillä perusteella, paljonko metsät kokonaisuudessaan Suomessa kasvavat. Tavoitteita tulee suhteuttaa kasvuun niillä metsämaan alueilla, joilla ei ole metsän käytön rajoituksia.

Avohakkuun runtelemaa maaperää. Kuva: Tero Laakso / Flickr (CC BY 2.0)
Avohakkuun runtelemaa maaperää. Kuva: Tero Laakso / Flickr (CC BY 2.0)

Luonnonvarakeskus (Luke) kommentoi Suomen luonnonsuojeluliiton analyysiä hallituksen puolivälitaipaleesta. Suomen luonnonsuojeluliitto esitti analyysissään kritiikkiä muun muassa metsien liiallisesta hakkaamisesta tulevaisuudessa.

Luken vastaukset eivät ole riittäviä hälventämään Luonnonsuojeluliiton huolta metsien tilasta. Luke korostaa kirjoituksessaan Suomen kaikkien metsien kasvua kokonaisuudessaan. Vaikka kaikkien Suomen metsien nykyinen kasvu olisikin 100 miljoonan kuution luokkaa, suunniteltu hakkuiden kasvu nyt vähentää metsätalouden mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Rajoitetussa käytössä tai metsätalouden ulkopuolella olevia metsiä ei voi käyttää arvioissa, jos tavoitellaan kestävää biotaloutta.

Biotaloutta eli Suomessa pääosin perinteiseen metsäteollisuuteen ja puun energiakäyttöön pohjautuvaa toimintaa ei voi suunnitella sillä perusteella, paljonko metsät kokonaisuudessaan Suomessa kasvavat. Tavoitteita tulee suhteuttaa kasvuun niillä metsämaan alueilla, joilla ei ole metsän käytön rajoituksia.

Luonnonsuojeluliittoa kiinnostaakin, paljonko Luken arvio kestäville hakkuumäärille on tällä alueella, jolla kasvuennuste vuodelle 2020 on vain noin 79 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kehotamme Lukea avaamaan paitsi Valtakunnan metsien inventointiin perustuvat arviot kasvusta myös kasvuennusteet, niiden taustat ja arviot puuntuotannollisesti kestävistä hakkuumääristä erilaisille metsämaa-alueille (kaikki metsät, rajoittetussa puuntuotannossa olevat metsät ja puuntuotannon metsämaa, jolla ei ole metsänkäytön rajoituksia kuten arvokkaita maisema-alueita).

Kestämättömyys johtaa tuontipuuhun, lisäojituksiin ja lisälannoituksiin

Kotimaista puuta ei riitä biotalouden kasvaviin tarpeisiin. Metsien kasvuun tähtääviä projekteja onkin meneillään ainakin Luonnonvarakeskuksella, Tapio Oy:llä sekä Metsämiesten säätiöllä.

Kasvua lisäävät toimenpiteet tarkoittaisivat esimerkiksi lisää lannoitusta ja lisää ojituksia. Monet kasvua lisäävistä toimista aiheuttaisi lisäpaineen jo ennestään ahdingossa olevalle luonnollemme, metsille ja vesistöille.

Puun riittävyys on kyseenalainen myös bioenergian näkökulmasta. Jo helmikuussa Luonnonvarakeskuksen tutkijat arvioivat että hallituksen energia- ja ilmastostrategia synnyttää käytännössä metsähakkeen tuontia Suomeen, koska suomalaiset raaka-ainevirrat eivät riitä asetettuihin tavoitteisiin.

Puuntuotannon kestävyys hakkuiden ja kasvun välillä on yksi tekijä biotalouden kestävyyttä mietittäessä. Lisääntyvät hakkuut ovat kestämättömiä metsäluonnon ja -elinympäristöjen sekä ilmaston kannalta.

Toivomme, että merkittävästi suomalaiseen metsäpolitiikkaan vaikuttavat selvitykset ja niiden tausta-aineistot julkistetaan kokonaisuudessaan ja hakkuutavoite sekä biotaloustuet mietitään niiden pohjalta huolellisemmin. Lisätukia biolaitoksille ja sellutehtaille ei tule myöntää, koska biotalous ei ole kestävää.

Luonnonsuojeluliiton koko analyysi hallituksen ensimmäisestä puoliskosta löytyy täältä.

Harri Hölttä
Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja

Jaa sosiaalisessa mediassa