EU antoi kolme juhannuslahjaa luonnolle

EU:n ympäristöministerit sitoutuivat lintu- ja luontodirektiivien toimeenpanon tehostamiseksi tehtyyn toimintaohjelmaan. Luontoa koskevia direktiivejä ei muuteta, mutta esimerkiksi luonnonsuojelun rahoitukseen etsitään nyt uusia keinoja. Komissio ryhtyy pitämään myös jäsenmaiden kanssa luonnonsuojelun kehityskeskusteluja. Niihin pääsevät myös järjestöt mukaan.

Uuden toimintaohjelman taustalla on direktiivit pelastanut laaja #NatureAlert-kampanja. Sen verkkoadressin allekirjoittivat tuhannet Luonnonsuojeluliitonkin jäsenet pari vuotta sitten.

Luonnonsuojeluliitto kirjoitti uuden toimintasuunnitelman hyväksymiseksi asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle alkukesällä. Liitto korosti luonnonsuojelun EU-rahoituksen tärkeyttä, koska Sipilän hallitus on leikannut kotimaisia luonnonsuojelun rahoja voimakkaasti.

Vieraslajien likainen tusina

EU:n haitallisten vieraslajien asetukseen lisättiin 12 uutta lajia. Ne ovat afrikanhanhi, vesikaijalehti, mesisilkkiyrtti, kiehkuravesirutto, värigunnera, kaukasianjättiputki, jättipalsami, peittolapaheinä, kampaärviä, supikoira, piisami sekä arabiansulkahirssi.

Uusista vieraslajiluettelon lajeista vain muutama esiintyy Suomessa. Muiden vieraslajien torjuminen muualla Euroopassa on maamme ja sen luonnon edun mukaista.

Näitä haitallisia vieraslajeja ei saa tuoda maahan, myydä, kasvattaa, käyttää eikä päästää ympäristöön. Lajeja ei ole pakko hävittää maasta sukupuuttoon, jos se ei ole enää realistista. Niille tulee kuitenkin tehdä kansalliset toimintasuunnitelmat.

Luonnonsuojeluliitto valmistelee LIFE-hanketta, jossa voitaisiin edistää jättiputkien hävittämistä ainakin osasta Suomea. Jättipalsamin kitkentä kuuluu monen luonnonsuojeluyhdistyksen toimintaan jo nyt.

Luonnonsuojeluliitto kannatti uusien lajien lisäämistä luetteloon kansallisessa ja EU-valmistelussa. Suurin työ oli supikoiran saamisessa luetteloon. Tulos on, että supikoiran tarhausta ei tarvitse lopettaa. Supikoira tulee kuitenkin pitää poissa esimerkiksi lintusaarilta.

Ei myrkkyjä luontoalueille

EU:n maatalouden viherryttämiseen kuuluvat niin sanotut ekologiset alat. Jokaisen maatilan pitäisi säästää 5 prosenttia luonnolle. Ekologinen ala voi olla esimerkiksi kesanto, ravinteita sieppaava herne- tai apilapelto, maisemakohde tms.

Jäsenmaat ovat vesittäneet ekologisia aloja parhaansa mukaan. Esimerkiksi Suomessa niitä on vain Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Poikkeusmahdollisuuksia on kuitenkin monia.

Ekologisten alojen tehottomuutta kuvaa se, että niillä saa käyttää myrkkyjäkin. Kesäkuussa Euroopan parlamentti äänesti kuitenkin sen puolesta, että ekologisten alojen myrkyttäminen loppuu.

Luonnonsuojeluliitto kannatti myrkkykieltoa asian kotimaisessa valmistelussa. EU-järjestömme European Environmental Bureau edisti asiaa menestyksellisesti Brysselissä.

Tapani Veistola

Kirjoittaja on EU-luonnonsuojelua seuraava Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija.