Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto turkistarhauksen ym­pä­ris­tön­suo­je­luoh­jees­ta

Ympäristöministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 13.7.2017 Dnro YM6/401/2017

 Luonnonsuojeluliiton lausunto turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

Luonnoksessa on paljon hyviä ja kannatettavia linjauksia. Monien niistä toivoisi olevan sitovampia kuin suosituksia.

3.1 Luvanvaraisuus ja lupaviranomaiset

On tärkeää ottaa huomioon yhteisvaikutukset. Vaarana on, että toiminnanharjoittajat voivat jakaa hankekokonaisuuksia pieniin osiin (esimerkiksi samassa pihapiirissä isännän yhtiö, emännän yhtiö, pojan yhtiö jne.) välttääkseen ympäristölupaa ja yva-menettelyä.

3.4 Ympäristölupavaikutusten arvioinnin tarve turkistuotannossa

 

Erityisesti tulee ottaa huomioon lähellä sijaitsevien hankkeiden yhteisvaikutukset. Sijoituspaikan arvioinnissa pitää ottaa huomioon myös varsinkin vesilintujen tärkeät pesimäalueet (esimerkiksi Natura 2000 -verkoston SPA-alueet ja lintuvesien suojeluohjelman kohteet sekä SYKEn ja BirdLifen määrittelemät IBA-, FINIBA- ja MAALI-kohteet). Turkiseläimet ovat yleensä petoeläimiä ja monet niistä ovat haitallisia vieraslajeja.

5.1 Turkistarhan sijoittaminen

 

Sijainninohjauksessa on tärkeää sijoittaa ainakin uudet tarhat kauas vesilintujen tärkeistä pesimäalueista (esimerkiksi Natura 2000 -verkoston SPA-alueet ja lintuvesien suojeluohjelman kohteet sekä SYKEn ja BirdLifen määrittelemät IBA-, FINIBA- ja MAALI-kohteet). Parasta olisi sijoittaa ne vähintään 5 kilometrin päähän. Esimerkiksi minkki on Kansallisessa vieraslajistrategiassa (2012) yksi harvoista erittäin haitallisista vieraslajeista.

6.1 Turkistarhan koko

Jossakin kohdassa tulee muistuttaa ettei uusia lajeja voi aina ottaa Suomessa käyttöön ilman vieraslajilainsäädännön mukaisia riskinarviointeja.

6.2 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

On tärkeää määritellä esimerkiksi hallit (ks. myös 6.9) ja kovat pohjat (ei pelkkää muovikalvoa, vertaa 6.5) BATiksi, jolloin ainakin uudet tarhat tehtäisiin sellaisiksi.

6.3 Aitaaminen

Aitaaminen on tärkeä varotoimi, jolla estetään haitallisten vieraslajien leviäminen maastoon – ja tarhaajalle kalliin eläimen menettäminen. Aitaamisen tulisi olla pakollista.

7.2 Juomalaitteet

Eläinten pysyvissä pitopaikoissa jokaisella eläimellä tulee tosiaankin olla jatkuvasti sulaa juomakelpoista vettä tarjolla. Pelkkä imeskeltävä jääkalikka ei ole eettisesti kestävä ratkaisu.

10 Haittaeläinten torjunta

Turkistarhalla käyvät linnut eivät ole haittaeläimiä vaan usein luonnonsuojelulailla rauhoitettuja, jopa uhanalaisia (kuten naurulokki). Verkkoratkaisu on paras ongelmien ennaltaehkäisyn keino, koska se estää pääsyn tarhalle.

Rotanmyrkyt eivät ole hyvää käytäntöä, koska sairastuneet eläimet voivat päästä luontoon ja myrkyt esimerkiksi petolintujen ja -nisäkkäiden elimistöön.

Lisätietoja

– ympäristölakimies Pasi Kallio, puhelin 040 671 9555, pasi.kallio at sll.fi

– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola at sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Toimeksi saaneena

Tapani Veistola

erityisasiantuntija