Järjestöt yrittävät estää Metsähallituksen hakkuut arvokkailla Oulujärven retkeilysaarilla
–
Metsähallitus suunnittelee aloittavansa mittavat hakkuut Kainuussa Oulujärven retkeilyalueeseen kuuluvissa Kuostonsaaressa ja Kaarresalossa. Suomen luonnonsuojeluliitto jätti tänään aiheesta vireillepanoesityksen, jossa se vaatii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusta puuttumaan hakkuisiin. Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto vaativat, että Metsähallitus jättää arvokkaat saaret hakkaamatta.
Metsähallitus suunnittelee aloittavansa mittavat hakkuut Kainuussa Oulujärven retkeilyalueeseen kuuluvissa Kuostonsaaressa ja Kaarresalossa. Suomen luonnonsuojeluliitto jätti tänään aiheesta vireillepanoesityksen, jossa se vaatii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusta puuttumaan hakkuisiin. Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto vaativat, että Metsähallitus jättää arvokkaat saaret hakkaamatta.
Metsähallituksen hakkuusuunnitelma on retkeilyalueen perustamissäädöksen ja osittain myös luonnonsuojelulain vastainen. Saaret kuuluvat retkeilyalueen lisäksi Natura 2000 -verkostoon ja UNESCO:n Geopark-verkostoon. Kaarresalon ja Kuostonsaaren hakkuut on tarkoitus aloittaa jo lähiviikkoina.
”Metsähallituksen hakkuusuunnitelma rikkoo perustamissäädöksen tavoitteita räikeästi. Metsänkäsittelyn pitäisi sen mukaan olla pienialaista, mutta hakkuita on suunniteltu pelkästään Kuostonsaaressa yhtenäisesti yli 160 hehtaarin alueelle”, sanoo metsätalousinsinööri Jyri Mikkola, joka on tehnyt saarissa luontokartoituksia Luonnonsuojeluliitolle.
”Hakkuut aiheuttaisivat merkittävää haittaa retkeilyalueen perustamissäädöksessä asetetuille tavoitteille eli ulkoiluympäristön parantamiselle ja monimuotoisuuden säilyttämiselle. Lisäksi hakkuista osa kohdistuisi luonnonsuojelulain vastaisesti Oulujärven Natura-alueella suojeltuihin metsätyyppeihin.”
Valtioneuvoston päätöksessä säädetään, että Oulujärven retkeilyalueella metsien käsittely ja muut toimenpiteet on toteutettava alueen erityispiirteet säilyttäen pienialaisina ja maisemaan sopeuttaen. Lisäksi toiminnan tavoitteena on oltava sekä ulkoiluympäristön parantaminen että monimuotoisuuden säilyttäminen. Luonnonsuojelulaki taas kieltää Oulujärven Natura 2000 -alueella suojeltujen boreaalisten luonnonmetsien heikentämisen. Kaarresalo suojeltiin Metsähallituksen omalla päätöksellä hakkuilta vuonna 2001, mutta nyt suojelupäätös on peruttu.
Hakattavat metsät ovat Metsähallituksen ilmoittamien tietojen mukaan jopa 200-vuotiaita. Suuri osa Kaarresalon metsistä täyttää Natura-ohjemassa suojellun boreaalisen luonnonmetsän määritelmän, vaikka saaressa on tehty aiemmin jonkin verran poimintahakkuita, ja muutama pienialainen aukkohakkuu. Kuostonsaaressakin boreaalisten luonnonmetsien määrä on merkittävä. Myös ne osat saarista, jotka eivät tällä hetkellä täytä Natura-ohjelman boreaalisen luonnonmetsän suojelukriteereitä, ovat jo kehittyneet tai kehittymässä luonnonsuojelullisesti arvokkaiksi.
Valtio osti Ärjän suojeluun, nyt hakkaamassa omia saariaan samalla Natura-alueella
Vasta viime talvena valtio osti UPM:ltä Oulujärven Ärjänsaaren suojelualueeksi. UPM oli aloittanut saaressa hakkuut, jotka keskeytyivät mielenosoituksiin ja tuhansien ihmisten allekirjoittamaan vetoomukseen.
”Ärjänsaaren suojelupäätöksen jälkeen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainentotesi olevansa ilahtunut siitä, että saaren tulevaisuus luonnonsuojelualueena on nyt turvattu ja samalla sen virkistyskäyttö voi jatkua. Miksi ihmeessä valtio nyt aikoo säädöksistä välittämättä antaa Metsähallituksen pilata hakkuilla vastaavia luonto- ja retkeilyarvoja saarissa, jotka jo ovat valtion omistuksessa?” kysyy Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander.
”Samaan aikaan, kun valtio on Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjassa kehottanut maanomistajia suojelemaan korvauksetta omia luontokohteitaan ja perustamassa uusia suojelukohteita valtion maille, se aikoo hakata piloille jo olemassa olevia, lain suojaamia kohteita.”
Lisää aiheesta
Kartat hakkuusuunnitelmista ja valokuvia saarista
Valtioneuvoston päätös Oulujärven retkeilyalueen perustamisesta
ELY-keskuksen tiedote 8.2.2017: ”Valtio on ostanut Ärjänsaaren UPM:ltä suojelualueeksi”
Lisää kuvia saarista Greenpeacen blogissa
Lisätiedot
Lauri Kajander, metsävastaava, Luonto-Liitto , lauri.kajander(a)luontoliitto.fi, p. 045 117 9610
Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, paloma.hannonen(a)sll.fi, p. 050 532 3219
Jyri Mikkola, kartoitukset alueella, Suomen luonnonsuojeluliitto, jyri.mikkola(a)sll.fi, p. 0400 372 433
Lisätietoja
Ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen
- +358 50 532 3219
- paloma.hannonen(a)sll.fi
Ajankohtaista
-
Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii ylärajaa vuosittaisille metsähakkuille
Liittovaltuuston julkilausumassa vaaditaan metsähakkuiden vähentämistä 55–60 miljoonaan kuutiometriin vuositasolla ja metsätalouden tukien ohjaamista tämän mukaisesti.LUE LISÄÄ: Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii ylärajaa vuosittaisille metsähakkuille -
Entistä suurempi osa suomalaisista vähentäisi metsien hakkuita
LUE LISÄÄ: Entistä suurempi osa suomalaisista vähentäisi metsien hakkuitaSuomalaisista vain alle neljännes uskoo Orpon hallituksen turvaavan metsien hiilinielut niin, että Suomen ilmastotavoitteet saavutetaan. Tämä selviää Luonnonsuojeluliiton tilaamasta kyselytutkimuksesta. Hallituksella on tänä vuonna mahdollisuus osoittaa, että se tekee riittävät toimet hiilinielujen korjaamiseksi.
-
|
Nykyinen lainsäädäntö ei turvaa metsiä ylisuurilta hakkuilta
LUE LISÄÄ: Nykyinen lainsäädäntö ei turvaa metsiä ylisuurilta hakkuiltaKorkein hallinto-oikeus (KHO) on päättänyt vuosikirjaratkaisussaan, että Kemin biotuotetehtaan puuraaka-aineen hankinta ei ollut tehtaan ympäristöluvanvaraista toimintaa. Tuore ratkaisu koskee Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin valitusta Kemin biotuotetehtaan ympäristöluvasta. KHO linjaa, että ympäristöluvassa ei voida arvioida tehtaan toimintaan liittyvien metsähakkuiden välillisiä vaikutuksia kasvihuonepäästöihin ja hiilinieluihin, eikä antaa hakkuita koskevia lupamääräyksiä. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että nykyinen lainsäädäntö ei riittävästi turvaa metsiä ja niiden hiilivarastoja ylihakkuilta. Valtion pitää kehittää uusia ohjauskeinoja, joilla metsäluontoa sekä hiilinieluja ja -varastoja voidaan suojella.