Euroopan unionin parlamentin kausi on puolivälissä. Toukokuussa 2014 aloittaneet suomalaismepitkin ovat ehtineet jo pitkälle. Vai ovatko – mitä oikeastaan tiedämme heidän aikaansaannoksistaan ympäristöasioissa?

Suomi on paitsi tuhansien järvien, myös mökkien maa. Jotta vetemme säilyisivät kirkkaina, täytyy vesistä pitää huolta.

”Hiljaa soiden keskellä lipuvalla joella kaukana maanteistä voi olla uskomattoman hiljaista." Näin kuvailee vesistölähettiläs ja hankekoordinaattori Helena Haakana lempipaikkaansa Koitajokea.

Biotaloutta eli Suomessa pääosin perinteiseen metsäteollisuuteen ja puun energiakäyttöön pohjautuvaa toimintaa ei voi suunnitella sillä perusteella, paljonko metsät kokonaisuudessaan Suomessa kasvavat. Tavoitteita tulee suhteuttaa kasvuun niillä metsämaan alueilla, joilla ei ole metsän käytön rajoituksia, kirjoittaa Harri Hölttä.

Äänestys 100-vuotiaan Suomen kunniaksi valittavasta kansallisperhosesta on sujunut vilkkaasti. Yli 25 000 suomalaista on jo antanut äänensä suosikilleen.

Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa suomalaisia yhdessä tunnistamaan ja torjumaan haitallisia vieraskasvilajeja ja ilmoittamaan niistä eteenpäin. Esimerkiksi terveydelle haitallisia jättiputkia on nyt keväällä helpompaa ja ennen kaikkea turvallisempaa hävittää puutarhasta, kun ne ovat vielä pieniä taimia. Kaikki havainnot haitallisista vieraslajeista kannattaa ilmoittaa www.vieraslajit.fi -sivuston kautta.

Pienvesivoimayhtiöt eivät ole toteuttaneet niille määrättyjä kalatievelvoitteita, ilmenee Varsinais-Suomen ELY-keskuksen uudesta selvityksestä. Velvoitteiden toteuttamatta jättäminen on hidastanut uhanalaisten vaelluskalojen palauttamista padottuihin jokiin. Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja WWF vaativat viranomaisilta velvoitteiden toimeenpanoa ja eduskunnalta vesilain muutosta, jolla voitaisiin vauhdittaa kalateiden rakentamista.

Sipilän hallituksen alkukausi on ollut ympäristölle kylmää kyytiä. Uusista laeista ja asetuksista useampi merkitsee ympäristölle heikompaa tulevaisuutta, Suomen luonnonsuojeluliitto arvioi analyysissään.

Luonnonsuojeluliiton vapaaehtoisten tammikuussa kolaamasta apukinoksesta löytyi keväisissä pesälaskennoissa kuutti ja toisesta apukinoksesta kuutin karvaa todisteena syntymästä. Ilo on suuri niin koko Luonnonsuojeluliitossa kuin erityisesti juuri näitä kinoksia kolaamassa olleiden vapaaehtoisten sydämissä. Suurta kuutti-iloa varjostaa kuitenkin huoli noiden pienten nappisilmien selviämisestä. Ensimmäinen vuosi on saimaannorpan elämän vaarallisin ja vain joka viides norppa selviää aikuiseksi asti. Kalanpyydyskuolemien suuri määrä hidastaa edelleen saimaannorppakannan elpymistä.

Apukinospesästä löytyvä yllätys nostaa kyyneleet silmiin. Kelluntapuvullekin tulee käyttöä. Luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan piirin aluepäällikkö Anna Vuori kertoo blogissa, millaista oli olla ensimmäistä kertaa mukana saimaannorppien pesänlaskennoissa. Mukana opastamassa oli saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen.

Luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen kertoo nuoruuden hihamerkistä ja ympäristökasvatuksen merkityksestä.