Luon­non­suo­je­lu­liit­to ei hyväksy ahman metsästystä

Ahma on tuoreessa nisäkkäiden uhanalaisuusarvioinnissa (2015) erittäin uhanalainen. Lajin ongelmat ovat pieni määrä ja hyvin hidas lisääntyminen. Ahmoja on Suomessa vähemmän kuin saimaannorppia, vain 220–250 yksilöä. Maa- ja metsätalousministeriön antama kahdeksan ahman metsästyskiintiö on kahdeksan prosenttia poronhoitoalueen ahmakannasta. Viime talvena ammuttiin jo kahdeksan ahmaa. Näin suuren pyynnin yhteisvaikutuksia ei ole pohdittu.

Asetus sallii jopa naaraiden metsästyksen suojelualueilla

”Ahma-asetus on määräyksiltäänkin huono”, sanoo erityisasiantuntija Tapani Veistola. ”Ahmanaaraiden suojelua ei ole säädetty velvoittavaksi lupaehdoksi vaikka imettävän naaraan ampuminen johtaa myös poikasten kuolemaan. Näin ei voi toimia 2000-luvun sivistysvaltiossa.”

Ahmoja saisi metsästää myös sellaisilla Natura 2000 -alueilla, jotka on perustettu varta vasten ahman suojelemiseksi. Luonnonsuojeluliiton Lapin piirin viimetalvinen Natura-alueiden ahmajahtia koskeva valitus on yhä tuomioistuimen käsittelyssä.

Lisäksi salametsästettyjä ja muuten ihmisen toimesta kuolleita ahmoja ei vähennetä metsästyskiintiöstä vaikka sudella näin tehdään.

Parempia vaihtoehtoja

Luonnonsuojeluliitto esitti joulukuisessa lausunnossaan myös monia vaihtoehtoja tappamiselle.

Metsästyksen pääsyy on petokorvausrahojen säästäminen. Yksinkertaisinta olisi lisätä korvausrahoja budjettiin.

Ahmoja olisi voitu myös siirtää etelämmäksi. Ahmakanta on levinnyt luontaisestikin uusille alueille. Uusilla paikkakunnilla ahma ei ole aiheuttanut suuria vahinkoja ja kiistoja.

Ahman suojelua voitaisiin edistää myös nostamalla poronhoitoalueen etelärajaa pohjoisemmaksi tai siirtämällä eteläisimpien paliskuntien porot tarhoihin. Tätä ovat esittäneet Luonnonsuojeluliiton lisäksi myös alueen MTK:n johtokunnat porojen muille elinkeinoille aiheuttamien ongelmien takia. Asiaan tulee palata myös valmisteilla olevassa poronhoitolain uudistuksessa.

SLL:n lausunto Maa- ja metsätalousministeriölle