Uusiutuvan energian tukia ei pidä tuhlata vesivoimaan

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä uusiutuvan energian tukia ei pidä tuhlata vesivoiman rakentamiseen. Esimerkiksi Sierilän kaavaillun voimalaitoksen rakentaminen olisi räikeä esimerkki ympäristölle haitallisista tuista.

Valtionhallinnossa uusiutuvan energian tuista on hallituksen yksimielinen esitys. Se on hyväksytty eduskunnassa myös maa- ja metsätalousvaliokunnassa sekä ympäristövaliokunnassa. Asia on nyt talousvaliokunnassa, jossa on syntynyt keskustelua vesivoiman tukemisesta.

Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen ilmoitti vastikään Ylen haastattelussa, että vesivoiman jättäminen ulos uusiutuvan energian tukipaketista vaarantaa Pohjois-Suomeen suunnitteilla olevan Sierilän voimalaitosinvestoinnin.

”Jos hallitus muuttaisi kantaansa Kemijoki Oy:n vaatimuksesta, se olisi vastoin sen omia linjauksia hallitusohjelmassa. Esitetty uusiutuvien tuki ei ole myöskään pelkkä tuki tuulivoimalle vaan siitä on tarkoitus mennä noin puolet puuenergiaan”, sanoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall.

Ympäristöjärjestöt, Suomen Vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestö ja Paliskuntain yhdistys ovat voimakkaasti vastustaneet Sierilän vesivoimalaitoksen rakentamista luonnolle ja ihmisille koituvien haittojen vuoksi. Voimayhtiö ei ole lupauksestaan huolimatta järjestänyt tapaamista järjestöjen kanssa.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä Sierilässä on kyse ympäristölle selvästi haitallisesta hankkeesta. Jos sen toteuttaminen edellyttää valtion tukia, osoittaa se Sierilän voimalaitoksen olevan taloudellisestikin kestämättömällä pohjalla.

Vesivoima ei ole kestävä energiamuoto. Vesivoiman lisärakentaminen olisi paluuta menneisyyteen, edellisen kerran Sierilän kokoluokan vesivoimalaitos rakennettiin 50 vuotta sitten. Nykyisin patoja maailmalla jo puretaan ja niihin tehdään kalateitä. Tässä Sipilän hallituskin on kunnostautunut kärkihankkella. Valtionhallinnossa on alettu kiinnittämään myös huomiota ympäristölle haitallisiin tukiin.

”Sierilän voimalan rakentaminen olisi räikeä esimerkki ympäristölle haitallisista tuista ja verorahojen väärinkäytöstä”, Lundvall sanoo.

Luonnonsuojeluliitto huomauttaa, että Sierilän tuottama energiamäärä ei ole välttämätön Suomen energiantuotannolle eikä säätövoimalle. Säätövoimaa on helpointa saada poistamalla siirtoverkkokapasiteetin pullonkaulat.

Maailman patokomissio WCD on selvityksissään todennut, että padoilla on peruuttamattomia ympäristövaikutuksia. Näihin kuuluvat patoaltaiden metaani- ja hiilidioksidipäästöt sekä haitalliset vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle.

Sierilän tapauksessa hankkeen luontoselvitykset ovat olleet poikkeuksellisen huonot. Alueelta on löytynyt vesiluvan myöntämisen jälkeen monia uhanalaisia ja suojeltuja lajeja, joita ei ole otettu huomioon. Tällainen on esimerkiksi viime kesänä löytynyt jokihelmisimpukka eli raakku.

 

Lisätietoja:

Päivi Lundvall, toiminnanjohtaja, puhelin 040-184 3636, paivi.lundvall@sll.fi
Otto Bruun, suojeluasiantuntija, puhelin 040-631 3399, otto.bruun@sll.fi

– Vapaan Kemijoen puolesta -verkkosivut

– Vapaan Kemijoen puolesta -esite

Ylen uutinen 23.1.2018 ”Vesivoimayhtiö Kemijoen suurinvestointi vaarassa – Kiista uusiutuvan energian tuesta jatkuu”: https://yle.fi/uutiset/3-10033870