Lapin soiden arvo monimuotoisuudelle, ilmastolle, saamelaiskulttuurille ja retkeilylle on merkittävä
Lapin luonnonsuojelupiiri, Rovaniemen ja Ivalon paikallisyhdistykset sekä liiton suojeluasiantuntijat Paloma Hannonen ja Otto Bruun keskittyivät viikonloppuna Lapin suojelukysymyksiin Rovaniemellä, Sodankylässä, Ivalossa ja Inarissa.
Lapissa erityisen tärkeitä kysymyksiä ovat pohjoisten metsien säilyminen sekä kaivoshankkeiden uhka useille Lapin suojelualueille.
Viime torstaina ja perjantaina Rovaniemellä pidetyillä Lapin Metsätalouspäivillä piti puheenvuoron myös Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.
Hän kiittää, että metsätalouspäivien isoksi teemaksi oli toisena seminaaripäivänä nostettu pohjoisten metsien ekologinen tila ja myös muut arvot kuin voimaperäinen talouskäyttö.
“Esimerkiksi suurinta kestävää hakkuumäärää määriteltäessä puhutaan pääasiassa ainoastaan puuntuotannollisesti suurimmasta laskennallisesti mahdollisesta hakkuumäärästä. Nämä laskelmat eivät ota huomioon luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutosta tai vaikkapa kulttuurista kestävyyttä”, Hannonen muistuttaa.
Myös metsäekonomian professori Olli Tahvonen korosti samaa kysymystä viikonlopun Helsingin Sanomissa. Tahvosen mukaan Ylä-Lapin metsät pitäisi jättää puuntuotannon ulkopuolelle hiilivarastoiksi, saamelaiskulttuurin, porotalouden ja matkailun tarpeisiin. Hänen mukaansa näiden metsien muut hyödyt suhteessa raaka-aineen käytön hyötyihin ovat poikkeuksellisen suuria.
“Suomen ympäristökeskus julkaisi viime vuoden lopulla uutta tietoa pohjoisen korkean arvon suojelumetsistä. Selvitys valottaa arvokkaiden metsien suojelutilannetta ja on selvää, että merkittävä osa arvokkaista metsistä on vielä suojelemattomia. Selvitys voi toimia myös apuna suojelualueiden kytkeytyneisyyden parantamisessa. Nyt pitäisikin aloittaa keskustelu, mitä näille metsille tulevaisuudessa tapahtuu”, toteaa Hannonen
Suojeluasiantuntija Otto Bruun muistuttaa, että ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa Lapin metsillä on olennainen rooli, mikä lisää entisestään niiden säilymisen tärkeyttä.
“Pohjoisen metsät ovat Suomelle erittäin tärkeä hiilivarasto. Lapin metsät kasvavat niin hitaasti, että ne voidaan hakata vain kerran meidän elinaikanamme. Kestää pitkälti yli sata vuotta, että ne kasvavat samanlaisiksi hiilivarastoiksi kuin ne ovat nyt. Lisäksi niitä eivät juurikaan uhkaa metstätuhot tai metsäpalot, mikä tekee niistä erittäin pysyviä hiilivarastoja.”
Kaivoshankkeet tunkevat useille tärkeille suojelualueille Lapissa
Luonnonsuojeluliitto ja sen paikallisyhdistykset työskentelivät viikonloppuna myös Lappiin suunniteltujen lukuisten kaivoshankkeiden suojelukysymysten kanssa.
Esimerkiksi Sodankylän Viiankiaavan erittäin arvokkaalla soidensuojelualueella on parhaillaan käynnissä Anglo American -kaivosyhtiön tutkimuskairaukset. Myös Rovaniemen ja Yli-Tornion alueen arvokkaan Mustiaapa-Kattasjärven suojelualueelle on myönnetty kyseenalainen kairauslupa. Valtion viranomainen Tukes myönsi luvan, vaikka Ely-keskus ja Metsähallitus valittivat luvasta. Myös Luonnonsuojeluliitto on valittanut luvasta.
Bruun seuraa alkuviikon ajan Viiankiaavan suojelualueen malminetsinäkairauksia.
“Viiankiaapa on poikkeuksellinen suo, jolle ei löydy korvaajaa mistään päin Suomea. Soiden suojelua olisi Suomessa vahvistettava. Siksikin on tärkeää, että lailla suojeltujen arvokkaiden soiden turvaa ei ainakaan heikennetä.”