Jää kutsuu luon­to­ret­kei­li­jää – turvallisuudesta ei pidä tinkiä

Luonnonystävälle jää on itsessään kiehtova elementti, ja kun pakkaset kiristyvät, avautuu talvisen luonnon ihasteluun aivan uusia mahdollisuuksia. Jää voi tarjota kulkureitin saariin ja muihin veden ympäröimiin kohteisiin, joihin pääsy on kesällä vaikeaa. Kevättalven auringonpaisteessa on mahtavaa nautiskella luonnonjäällä liikkumisesta kävellen, hiihtäen ja vaikka retkiluistellen, kun ympärillä aukeaa avara talvinen maisema. Eväiden nautiskelu rantakalliolla tai saaressa kruunaavat jääretken.

Ennen jäälle astumista kahden seikan on syytä olla kunnossa: varmista, että jää on riittävän vahvaa ja huolehdi, että varusteet ja asenne ovat oikeanlaiset.

Varmistu jään kestävyydestä

Liiku ainoastaan jääpeitteellä, jonka kantavuudesta olet varma. Yksinään kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä, mielellään enemmänkin. Varmaa tapaa arvioida jään kestävyyttä ei ole. Jään paksuus yksinään ei ole turvallisuuden tae, sillä jää voi olla heikompaa kohvajäätä tai haurasta ja puikkoista kevätjäätä. Jään paksuus voi vaihdella suuresti vesistön eri osissa, mutta jo lyhyelläkin matkalla jääpeite voi muuttua suuresti.

Turvallisuutta ei pidä laskea silmämääräisen arvion varaan. Vaikka eritoten keväällä tumma jää on aina arveluttavaa, voi vaara vaania myös kirkkaan valkoisella alueella. Nyrkkisääntönä voi todeta, että tuulella syntynyt jää on hauraampaa kuin tyynellä säällä syntynyt jää, ja merijää on hauraampaa kuin makean veden jää. Halkeamat heikentävät jään kantavuutta, vaikka ne eivät ulottuisikaan jään läpi. Lumipeite heikentää jäänkasvua, ja lumipeitteen alta on myös vaikeampi erottaa silmämääräisesti heikkoja kohtia.

Yleisesti erityisen varottavia paikkoja ovat muun muassa joet, järvien kapeikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot, vesistöjen syvänteet, kaislikot, teollisuuslaitosten ja viemäreiden laskualueet, sillat ja laituri sekä jäissä makaavat alukset. Laivaväylät ovat erityisiä vaarapaikkoja eikä niitä tule ylittää, mikäli niillä liikennöidään säännöllisesti. Halkeamiin ja rikkoutumiin kannattaa kiinnittää huomiota siksikin, että niiden kohdalle kinostuvan lumen alla jää ohenee ja voi jopa sulaa kokonaan.

Kevät on loistavaa ulkoiluaikaa, mutta talven väistyessä jään vahvuutta on erityisen vaikea arvioida. Kevään lämmössä jäähän muodostuu pystysuoria onkaloita, jotka tekevät jäästä erittäin arvaamattoman. Keväällä jää voi pettää kulkijan alla jopa 50 senttimetrin vahvuisena. Jää, joka vielä aamulla kantaa kulkijan, voi jo puolen päivän aikaan olla hengenvaarallisen heikko.

Jos varotoimista huolimatta käy onnettomasti ja jää pettää alta, on tärkeää yrittää pysyä rauhallisena. Onnettomuuden sattuessa maltti pysyy parhaiten, jos on ennalta pohtinut, kuinka jäihin pudotessa tulee toimia. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto ry:n ohjeisiin kannattaa perehtyä.

Järvien jäätilannetta päivitetään Suomen ympäristökeskuksen kartalle. Itämeren jäätilannetta voi seurata karkealla tarkkuudella Ilmatieteen laitoksen jääkartasta. Jälleen täytyy kuitenkin pitää mielessä, että paksuusmittaukset antavat pelkästään yleiskäsityksen jäätilanteesta. Paikalliset vaihtelut ovat suuria myös yksittäisten vesialueiden sisällä.

Mielenkiintoista tilannekuvaa tarjoavat myös Sentinel Hubin satelliittikuvat, jotka näyttävät jäämassojen liikkeen myös Suomen rannoilla.

Varustaudu oikein

Jäällä liikkuja tarvitsee mukaansa kaulaan ripustettavat jäänaskalit sekä metallipäisen kepin, jolla voi kokeilla jään kestävyyttä. Myös avun hälyttämiseen käytettävä pilli on syytä pitää mukana.

• Jäällä liikkujan varusteisiin kuuluu myös kelluttavaksi pakattu selkäreppu, joka sisältää vesitiiviisti pakatut vaihtovaatteet. Laita maharemmi tiukasti kiinni.
• Puhelin pakataan vesitiiviiseen taskuun tai pussiin. Kastuneella kännykällä ei voi hälyttää apua. Älypuhelimeen ladattu 112-sovellus mahdollistaa avuntarvitsijan paikantamisen hätätilanteessa.
• Varaudu myös auttamaan muita. Pakkaa mukaan köysi, heittoliina tai vahvaa narua muiden jäällä liikkuvien auttamiseksi. Hypotermiapussi auttaa pitämään jäihin pudonneen henkilön lämpimänä.
• Jos retkeilet tuttuja maisemia kauemmas, kompassi ja alueen kartta on syytä pakata mukaan.
• Retkiseuraa kannattaa ottaa mukaan paitsi viihtymisen, mutta myös turvallisuuden vuoksi. Muista kuitenkin, että jos jäällä liikkuu useita henkilöitä, on myös kestävää jääpeitettä oltava riittävästi!

Säänmukainen ja rittävän lämmin vaatetus on tärkeää paleltumisen ehkäisyn ja yleisen mukavuuden vuoksi. Jäällä on tuulista, mikä kannattaa huomioida pukeutumisessa. Lämmin aluskerrasto ja kasvot peittävä kauluri tai huivi ovat hyviä varusteita. Evästaukoa viettäessä liike ei lämmitä, ja silloin voi olla hyvä ajatus pukea esimerkiksi untuvatakki muiden vaatteiden ylle. Kevätauringon paistaessa kirkkaasti kannattaa suojata silmät ja kasvot aurinkolaseilla ja suojavoiteella.

Muista norppaa!

Saimaannorpan pesimäalueella ja -aikaan jääretkeillessä tulee muistaa, että erittäin uhanalainen norppa tarvitsee huhtikuuhun saakka pesimärauhan. Jäällä liikkumisen aiheuttamat äänet voivat aiheuttaa emon sukeltamisen pakoon, mikä voi aiheuttaa poikasen paleltumisen ja imetyksen häiriintymisen. Häiriö voi näin heikentää kuutin selviytymismahdollisuuksia tai jopa aiheuttaa kuutin menehtymisen. Erityisesti moottorikelkkailua ei pitäisi harrastaa norppien pesimisalueilla. Pesimärauhan tärkeys korostuu norpalle vaikeina lämpiminä ja vähälumisina talvina.

Lähteet ja lisätietoja:

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton ohjeet jäällä liikkumiseen
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton järki jäällä -opas (pdf)
Ilmatieteen laitoksen ohjeet jäällä liikkujalle
Kirjaa jäähavaintosi Järvi-meriwikin Talviseurantalähettiin
Retkiluistelun turvallisuusohjeet

Muokattu 17.2.2021