Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lausunto met­säs­tys­a­se­tuk­sen muutoksesta  

Maa- ja metsätalousministeriölle

Viitaten lausuntopyyntöönne 13.3.2018 Dnro 99/01.02/2018

Luonnonsuojeluliiton lausunto metsästysasetuksen muutoksesta  

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

Lausunnonantajien työtä helpottaisi, jos MMM esittäisi asetusmuutoksen yhteydessä aina myös voimassa olevan asetuksen rinnakkaistekstinä samalla tavalla kuin lakimuutoksissa.

5 a § Eräiden riistalajien metsästyksessä edellytettävä saalisilmoitus 

Saalisilmoitus on hyvä ajatus, mutta se tulisi tehdä pakolliseksi kaikille lajeille. Näin saataisiin nykyistä paljon parempaa tietoa lajeihin kohdistuvasta metsästyspaineesta.

Saalisilmoitus ei kuitenkaan mitenkään korvaa lajien rauhoitusta. Se, että metsästäjä ilmoittaa jälkikäteen montako uhanalaista eläintä tappoi, ei enää auta niitä. Siksi uhanalaisista lajeista tulee rauhoittaa heti toistaiseksi hilleri, jouhisorsa, heinätavi, punasotka, tukkasotka ja nokikana. Myös haahka on tarpeen rauhoittaa vähintään tulevaksi metsästysvuodeksi.

6 § Hirvieläimen pyyntilupahakemus

On tärkeää osoittaa metsästysoikeudet eli minkä kiinteistöjen alueella kyseessä olevaa lajia saa ampua, missä esimerkiksi vain ajaa ja missä ei saa metsästää ollenkaan. Käsityksemme on, että samoja metsästysoikeuksiin liittyviä ongelmia on vielä enemmän suurpetojen metsästyksessä.

22 § Metsästyksen johtajan tehtävät 

Esitys on kannatettava. Se parantaa metsästyksen järjestämistä ja selventää vastuukysymyksiä.

24 § Yleiset rauhoitusajat 

Yleisesti ottaen Luonnonsuojeluliitto vastustaa esitettyjä metsästysaikojen pidennyksiä. Sitä vastoin monia metsästysaikoja tulisi lyhentää ja lajeja rauhoittaa eläinkantojen kestävyyden ja muiden luontoharrastajien rauhan turvaamiseksi.

Muutokset voivat lisätä metsästyspainetta sellaisissakin tilanteissa, missä sitä pitäisi riistakantojen kestävyyden takia vähentää. Lisäksi pitemmät metsästysajat häiritsevät muitakin, jopa rauhoitettuja ja uhanalaisia lajeja.

Metsästys häiritsee myös muita luontoharrastajia ja luonnossa liikkujia, etenkin kun aktiivisin metsästyskausi syksyllä ajoittuu päällekkäin mm. marjojen ja sienien poimintakauden kanssa. Tätä puolta asiassa ei ole esityksessä lainkaan selvitetty. Olisi aika säätää yleinen joulurauha metsästykseltä edes jouluaatosta loppiaiseen.

Eräistä metsästysaikojen muutoksista Luonnonsuojeluliitto toteaa erityisesti seuraavaa:

6) Emme tunne syytä, miksi kärppiä pitäisi vielä 2000-luvulla metsästää, kun lumikkokin on rauhoitettu. Näädän metsästysajan pidentäminen voisi johtaa esimerkiksi yhä useamman kuukkelien kuolemiseen pyydyksiin, mikä ei ole suojelusyistä järkevää. Lisäksi on kummallista, että erittäin uhanalaisella hillerillä ei ole yleistä rauhoitusaikaa, vain erityinen rauhoitusaika 25 §:ssä naarasta ja poikasta koskien. Hilleri pitäisi rauhoittaa heti kokonaan.

8) Norpan metsästysajan pidennykselle ei ole perusteita. Metsästyskiintiö on saatu täytettyä nykyisenä metsästysaikana. Kiintiön nosto ei ole toisaalta mahdollista. Norppa on vasta ylittänyt kynnysarvon, jonka yläpuolella vain varovainen pyynti on Itämeren suojelukomission mukaan mahdollista. Nykyinen pyynti tapahtuu suurelta osin kiinteältä alustalta metsästyseettisesti kestävästi. Muutos lisäisi ampumista veneestä veteen, ja se olisi kyseenalaista myös metsästyseettiseltä kannalta. Perämeren kalansaaliit ovat Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan esimerkiksi muikun suhteen kaksinkertaistuneet tällä vuosikymmenellä, eikä norpan vaikutus kalastukseen vaikuta tällä perusteella suurelta.

15) Mäyrän metsästykseen emme näe perusteita. Laji on aika rauhoittaa kokonaan. Mäyrän metsästykseen luolakoirilla liittyy vakavia eläinsuojelullisia epäkohtia.

21) Teeren latvapyynti tulee kieltää kokonaan eikä sen mahdollistavaa aikaa pidä ainakaan pidentää. Talvehtivat linnut ovat lintukannan arvokasta pääomaa. Tällaisia lintuja ei tule vähentää eikä edes häiritä ennen pesimäkautta. Metsästys voi häiritä ammuttavan linnun lisäksi myös muita teeriä ja muitakin lajeja talvella, jolloin eläinten pitää saada ruokailla rauhassa koko lyhyt valoisa aika.

22) Metson metsästysajan lyhentäminen Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa on asiallista, joskin rauhoituskin olisi jo paikallaan. Urosmetson talvimetsästysaikaan ei kuitenkaan ole perusteita, ks. myös edellinen kohta teerestä.

23) Peltopyyn metsästyskauden pidentämiseen ei ole kestäviä perusteita. Mitä tarhattuihin lintuihin tulee, niiden on jo vuosikymmeniä tiedetty olevan vierasta läntistä alalajia. Sen tarhaus ja istutus on aika vieraslajilainsäädännön nojalla kieltää, koska on vaarana istutuskannan risteytymiseen luonnonkantaan. Toisaalta metsästäjä ei voi maastossa erottaa alalajeja toisistaan. Saaliiksi voi joillakin alueilla tulla myös itäisen luonnonkannan yksilöitä, joita ei pidä lainkaan metsästää. Näistä syistä peltopyyn metsästysaikaa ei pidä muuttaa vaan laji pitäisi ennemmin rauhoittaa.

24) Kanadan- ja merihanhien metsästysajan pidentäminen ei yleisesti ole tarpeen. Lajit eivät tosiasiassa muuta kokonaan pois Suomesta alkusyksyllä. Jos poikkeuslupien vähentämiseksi metsästysaikaa halutaan kuitenkin pidentää, sana ”pellolla” pitää määritellä tarkemmin satovahingoilta turvattaviin viljelmiin. Muuten tämä johtaa lintujen houkuttelemiseen ruokinnalla metsästettäväksi.

Lisätietoja
– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola at sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Harri Hölttä
puheenjohtaja