Hyttyskantoja ei seurata

Onko paljon hyttysiä? Siinä kesäinen vakikysymys, varsinkin jos matka on suuntautumassa pohjoiseen Suomeen. Soitetaanpa asiantuntijalle.

Amanuenssi Jukka Salmelaa Lapin maakuntamuseosta on tituleerattu myös sääskitohtoriksi. Hän on tutkinut eri sääskilajeja. Nyt hän kertoo suoraan maastosta puhelimeen yllättävän asian: ”Kukaan ei seuraa hyttyskantoja. Ei ole seurantaverkostoa. Arviot ovat subjektiivisia. Dataan perustuen kukaan ei osaa sanoa. Itsekään en osaa sanoa.”

Salmela kertoo olleen poikkeuksellisia vuosia. Hän lähtisi hakemaan vastauksia poikkeuksellisista sääolosuhteista. Jo edellisen ja kuluvan kesän olosuhteet vaikuttavat hyttysten määriin. ”Jos ilmasto muuttuu, niin se näkyy nopeasti näkyy hyttysissä. Jos kesäsateet lisääntyvät, niin on olemassa myös tulvahyttysten riski.”

Tulvahyttysillä on karmea maine. Ruotsissa asukkaat eivät ole ajoittain päässeet kodeistaan ulos. Ne voivat vaikuttaa merkittävästi ihmisten toimintaan ja esimerkiksi karjatalouteen.

”Olisi tarpeen perustaa seuranta hyttysten kokonaismääristä. Heimotasolla tämä ei olisi edes vaikeata. Olen miettinyt, että voisi aloittaa seurantaverkoston”, Salmela pohtii ääneen, mutta muistuttaa, että Suomessa ei ole tällä hetkellä hyttysiin erikoistunutta tutkijavirkaa. ”Sellainen voisi olla tarpeen perustaa. Esimerkiksi tarttuvat taudit voivat levitä hyttysten välityksellä”.

Niin, Suomessa tunnettiin vielä 1800-luvun lopulla horkkatauti. Nykynimeltään se on tutummin malaria.

Entä mäkärät?

”Vielä huonommin on tietoa niiden kannavaihteluista. Polttiaisista ei tiedetä senkään vertaa. Suomesta kuvattiin juuri kolmelle tieteelle uutta lajia, mikä kuvaa tietämyksemme puutteita.”

Teksti: Matti Nieminen