Ympäristön kestävyysvaje pahenee ellei hallitus korjaa näitä puutteita bud­jet­ti­rii­hes­sä

Uutiset

Hallituksen elokuun lopun budjettiriihi on oikea aika varmistaa, että Suomen kasvu ohjautuu kestävästi. Luonnon köyhtyminen pitää pysäyttää, vesien hyvä tila säilyttää ja ilmastonmuutosta hillitä tehokkaasti ja toimet pitää näkyä budjetissa, Luonnonsuojeluliitto vaatii.

Petteri Orpo esittelee budjettia. Kuva: Tommi Tolkki / Valtiovarainministeriö

Luonnonsuojeluliitto muistutti valtiovarainministeri Petteri Orpoa ja hänen esikuntaansa kolmesta kesän opetuksesta ennen ministeriön budjettiriihen pohjapaperin tekemistä: ilmastonmuutoksesta, sinilevävesistä ja ennätyshakkuista, jotka tekevät metsiensuojelusta nyt erittäin kiireellisen.

Valtiovarainministeriön tämän viikon jatkovalmistelussa kuitenkin vain kaksi asiaa sai lisää rahaa: lentoverojen sijasta lisättiin 1,8 miljoonaa Helsinki-Vantaan lentokentän kasvavan liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Toinen lisärahoitusta saanut budjettiasia oli rokotusohjelma.

Ympäristöjärjestöjen rahoitusta ollaan budjettiesityksen mukaan leikkaamassa, vaikka esitetty maakuntauudistus on lisäämässä ympäristöjärjestöjen työtaakkaa. Paine ympäristön ja luonnon kestävyysvajeen pienentämisestä suuntautuu nyt hallituksen budjettiriiheen. Ainakin Itämeri-lisätoimia ja haitallisten tukien leikkaamista käsitellään hallituksen budjettiriihessä 28.-29.8.

Luonnonsuojelu jää hakkuiden jalkoihin

Hallitus nosti kevään kehysriihessä Etelä-Suomen metsien METSO-ohjelman ensi vuoden rahat tämän vuoden tasolle. Ohjelman toimeenpanoa tulee kuitenkin nopeuttaa, varsinkin koska hakkuiden määrä on nyt ennätyksellinen. Metsätalousmailla yli 160-vuotiaiden metsien määrä on vähentynyt 15 vuodessa 42 prosentilla.

Muiden luontotyyppien ja lajien suojelun rahoituksen tilanne on METSO-ohjelmaan verrattuna vielä huonommassa tilanteessa. Myös luonnonsuojelualueiden hoitoon tulee lisätä varoja, liitto vaatii. Metsähallituksen ulkoilua ja luontomatkailua tukevien rakennelmien kunnossapitoon kannattaa panostaa, koska muuten muun muassa pitkospuita ja lintutorneja joudutaan purkamaan. Tästä Metsähallituksen luontopalvelujen yli 40 miljoonan euron korjausvelasta antoi myös Ulkoilufoorumi kannanoton kesän alussa. Lisäksi Metsähallitukselle siirtyneet historialliset rakennukset tarvitsevat oman korjausohjelman.

Opittiinko sinileväkesästä mitään?

Sinileväkesä muistutti, miten tärkeää on toimeenpanna vesienhoidon suunnitelmat. Hyvien suunnitelmien toteutus kuitenkin laahaa ja niiden toteutukseen tarvitaan merkittävästi lisää rahaa. Ympäristöministeriö on esittänyt vesienhoidon tehostusohjelmaa, jota koko hallitus käsittelee elokuun lopun budjettiriihessä.

Luonnonsuojeluliiton mielestä myös vedenalaisten luontotyyppien kartoittamisen (VELMU2-hanke) loppuunsaattamiseen tulee varata riittävät resurssit. Se luo pohjan merialuesuunnittelulle ja erilaisten hankkeiden parhaalle mahdolliselle sijoittelulle.

Akuutin ilmastokriisin tulee näkyä budjetissa

Itämeren leväongelmat, Euroopan metsäpalot ja maatalouden kriisi on kytketty suoraan yhä lämpimämpään ja epävakaampaan ilmastoon. Hallituksen lupaukset ympäristölle haitallisten tukien vähentämisestä on ilmastokriisin hidastamisen tärkeä askel.

Turpeen verotuki on budjettiesityksessä paisunut jo 178 miljoonaan euroon, ja turpeen veronkorotukselle on siis akuutti tarve. Turpeen verotusta tulisikin nostaa tai vähintään palauttaa vuoden 2014 tasolle. Ilmasto ei kestä enää turpeen erityiskohtelua.

Energiaintensiivisten yritysten veronpalautus (230 miljoonaa) ja maatalouden energiaveropalautus (35 miljoonaa) kannustaa fossiilisten polttoaineiden ja energian tuhlaukseen. Tästä tukimuodosta olisi pikimmiten luovuttava ja rahat suunnattava kestävämmin.

Nopea lentoliikenteen kasvu saa hallituksen suuntaamaan 1,8 miljoonaa euroa Helsinki-Vantaan liikenteen sujuvuuden varmistamiseen. Hallituksen tulisikin käynnistää lentoveroselvitys, jossa arvioitaisiin Ruotsin mallin mukaista lentoveron säätämistä sekä lentoliikenteen kasvua ympäristönäkökulmasta.

Luonto ja ympäristö tarvitsee puolustajansa

Ympäristöjärjestöjen rahoitusta ehdotetaan valtion budjetissa vähennettävän 0,6 prosenttia tai 105 000 euroa vuonna 2019. Ratkaisu olisi kestämätön. Valmisteilla oleva maakuntauudistus heikentää toteutuessaan valtion viranomaisten roolia maankäytön ja ympäristölupien valvonnassa. Tämä lisää kansalaisten ja järjestöjen vastuuta ympäristön valvonnassa, mikä on myös julkisesti todettu valmistelun yhteydessä. Siten ympäristöjärjestöjen toimintaedellytykset ja resurssit tulee tässä tilanteessa turvata valtion budjetissa rahoitusta lisäämällä.

Lisää aiheesta

Valtiovarainministeriön budjettiesitys

Luonnonsuojeluliiton kolme kärkiesitystä budjettiriihen valmisteluun ennen VM:n käsittelyä

Ajankohtaista