Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite on kerännyt 50 000 nimeä – allekirjoittaa voi 17.11. saakka

Kansalaisaloite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla sai kuluneen vajaan viikon aikana tuhansia uusia allekirjoituksia ja ylitti siten keskiviikkona vaaditun 50 0000 kannatusilmoituksen rajan.

”On hienoa nähdä, miten suomalaiset ovat lähteneet puolustamaan yhteisiä metsiämme. Kesän aikana olemme tavanneet lukuisia suomalaisia ympäri maata erilaisissa tapahtumissa ja huoli esimerkiksi retkeily- ja marjastusmetsistä on ollut suurta. Viestimme on yhteinen ja se on vahva”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Ympäristöjärjestöjen, Suomen luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen, Luonto-Liiton, BirdLife Suomen ja Natur och Miljön toukokuussa alulle laittaman kansalaisaloitteen myötä eduskunta käsittelee ensi keväänä lakia, jossa valtion metsissä siirryttäisiin avohakkuumetsätaloudesta muihin metsänkäyttömuotoihin. Käytännössä tämä tarkoittaisi siirtymistä jatkuvan kasvatuksen malliin.

”Avohakkuumetsätalous ja liian suuret hakkuumäärät ovat ajaneet metsäluonnon ahdinkoon. Metsiämme hakataan ennätysmäärät ja samalla luonnonsuojelua ajetaan alas. Poliittiset päätökset ovat olleet ristiriidassa sen kanssa, miten ihmiset haluavat metsiämme kohdeltavan”, toteaa Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki.

Avohakkuista luopumisesta ja jatkuvan kasvatuksen malliin vaihtamisesta hyötyisivät paitsi suomalaisten yhteisten metsien lajisto, elinympäristöt ja vesistöt myös ilmasto.

”Metsätalouden aiheuttamista ympäristöhaitoista useimmat ovat hillittävissä jatkuvan kasvatuksen mallissa paremmin kuin avohakkuumallissa. Myös jatkuvassa kasvatuksessa on otettava huomioon monimuotoisuus ja vaikkapa retkeily. Jatkuva kasvatus ei myöskään sovi sinne, missä oikea ratkaisu on säästäminen. Suojelualueverkostoa on edelleen kehitettävä myös valtion mailla”, Luonto-Liiton metsävastaava Lauri Kajander huomauttaa.

”Jatkuva kasvatus myös parantaa merkittävästi monien metsälintujen, muun muassa metsäkanalintujen, elinolosuhteita ja selviytymistä talousmetsissä”, korostaa BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.

Seuraavan eduskunnan käsittelyyn

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite on aikataulutettu niin, että sen käsittelee uusi, keväällä 2019 valittava eduskunta. Kuuden kuukauden nimienkeruuaika päättyy vasta 17. marraskuuta. Nimienkeruun päätyttyä Väestörekisterikeskus tarkistaa kannatusilmoitukset. Aloite tulee toimittaa eduskuntaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua nimitarkastuksesta.

”Allekirjoitusaikaa on vielä runsaasti jäljellä ja nyt meillä kaikilla on erinomainen mahdollisuus antaa vahva viesti päättäjille metsiemme puolesta. Tehdään viestistämme mahdollisimman kuuluva”, juhlii Natur och Miljön toiminnanjohtaja Bernt Nordman.

Liitteenä kuvakaappaus 50 000 nimen täyttymisestä kansalaisaloite.fi -palvelussa

Lisää aiheesta:

Kansalaisaloite kansalaisaloite.fi-palvelun sivulla

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen kampanjasivu

Lisätiedot:

Harri Hölttä, puheenjohtaja, Luonnonsuojeluliitto, harri.holtta(a)sll.fi, p. 040 722 9224

Sini Harkki, maajohtaja, Greenpeace Suomi, sini.harkki(a)greenpeace.org, p. 050 582 1107

Lauri Kajander, metsävastaava, Luonto-Liitto, lauri.kajander(a)luontoliitto.fi, p. 045 1179 610

Aki Arkiomaa, toiminnanjohtaja, BirdLife Suomi, aki.arkiomaa(a)birdlife.fi, p. 040 5476175

Bernt Nordman (även på på svenska), verksamhetsledare, bernt.nordman(a)naturochmiljo.fi, p. 045 2700313