Susi­kan­nan­hoi­to­suun­ni­tel­man uudistaminen 2018 – Luon­non­suo­je­lu­lii­ton lähtökohtia

Susikannanhoitosuunnitelman uudistaminen 2018 – Luonnonsuojeluliiton lähtökohtia

1.  Mitkä voimassa olevan susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteistä ovat edelleen toimivia? Miksi?

• Yhteistyö kansalaisten, riistahallinnon ja tutkimuksen välillä.
• Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet, susivalistus ja aktiivinen susiviestintä.
• Susineuvojien palkkaaminen.
• Susikannan seuranta ja kanta-arviot > DNA-keruu ja pannoitukset.
• Haittaa aiheuttavien ongelmasusiin puuttuminen riittävän nopeasti.
• Susien laittoman tappamisen ehkäiseminen.
• Koira- ja kotitalousvahinkojen ehkäiseminen > pannat, aidat ja kokeilutoiminta.
• Porovahinkojen ehkäisy.
• Susivahinkojen korvaaminen.
• Suden hyödyntäminen luontomatkailussa.
• Susien sairauksien ja kuolinsyiden tutkiminen.

2.  Miltä osin susikannan hoitosuunnitelman keinovalikoimaa tulisi muuttaa? Miksi?

• Käytännön susikannan hoito sekä susilupien myöntäminen ja kohdentaminen > johti susikannan romahdukseen ja susikannanhoidon epäonnistumiseen.
• Susikiintiöiden määrittäminen > johti susikannan romahdukseen ja susikannanhoidon epäonnistumiseen.
• Pannoitus on kaikkien yhteinen etu ja sitä täytyy voida tehdä missä ja milloin vaan.
• Valistusta ja tiedotusta lisää.

3. Puuttuuko susikannan hoitosuunnitelmasta jokin keskeinen toimenpide? Perustele.

• Poronhoitoalueen siirto, että saataisiin lisää elintilaa suurpedoille ja metsäpeuralle sekä parannettua poronhoidon taloudellista kannattavuutta. Poronhoitoaluetta ei ole tarkasteltu noin 100 vuoteen ja eteläisissä paliskunnissa poronhoito ei ole millään tavoin taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kannattavaa. Susien kulku Venäjältä Länsi-Skandinaviaan on tärkeä turvata.
• Susikannan hoidon sitominen muiden suurpetokantojen, metsäpeurakannan, hirvikannan ja kauriskantojen hoitoon. Asiaan tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Luontojärjestöt mukaan alueellisiin riistaneuvostoihin, joissa näitä asioita käsitellään.
• Yhteishankkeita lisää.
• Kotieläinten vähänkin epäselviin vahinkotapauksiin DNA-määritys.
• Salametsästyksen vastainen asennekampanja ministeri ym. metsästäjien mielipidevaikuttajat kärjessä on tarpeen.
• Valvonnan tehostaminen.
• Valistusta ja tiedotusta lisää.

4. Millaisena näet susiaiheisen viranomaisviestinnän ja miten sitä voisi kehittää?

• Sitä pitäisi huomattavasti tehostaa ja sen oikea-aikaisuutta lisätä.
• Susiviestintä laahaa jatkuvasti perässä, kun sen pitäisi olla proaktiivista ja yleistä susikeskustelua ohjaavaa.
• Riistahallinto on suorastaan ollut haluton tekemään järkiperäistä susiviestintää ja valistusta.
• Salametsästyksen vastainen asennekampanja ministeri ym. metsästäjien mielipidevaikuttajat kärjessä on tarpeen.

Riku Lumiaro, suurpetoasiantuntija

Tapani Veistola, erityisasiantuntija

Lisätietoja