Suomen luonnonsuojeluliitto avaa 25.5.2018 Hiilipörssin. Se on kauppapaikka, jossa voi maksaa ojitetun suon ennallistamisesta ja kompensoida näin omaa hiilijalanjälkeään. Avajaisia vietetään Pohjanmaan Lestijärvellä, jossa sijaitsee ensimmäinen ennallistettava suo.

Asiallinen keskustelu metsien eri uudistamistapojen mielekkyydestä on syytä oikeasti avata, kirjoittaa Ismo Tuormaa Varoitusmerkkejä-kolumnissa.

Pirkanmaalla opitaan suomea ja autetaan paikallista luontoa hyvässä seurassa.

”Metsien säilyminen on elinehto, yhtä aikaa ovat metsät ja ihminen tänne tulleet – jos metsät lähtevät, ihminenkin häviää.”

Tieto lisää luontoretkeilyn nautintoa. Kun ymmärtää lahopuun merkityksen, alkaa puupökkelöä katsoa arvostavasti. Ryteikkö onkin elämää kihisevä lintuparatiisi ja vanha haapa kuin metsän ikivanha kuningas.

Mistä retkeilijä voi selvittää lähimetsänsä suojelutilanteen ja varmistaa retkimetsänsä säilymisen? Luonnonsuojelija-lehti etsi vastausta lukijalta tulleeseen kysymykseen.

Noudattaako retkeilysi aina samaa tuttua ja turvallista kaavaa? Kierrät ehkä saman merkityn reitin kansallispuistossa ja paistat makkaran nuotiopaikalla. Sekin on ihanaa, mutta jos haluat löytää uusia tapoja retkeillä ja syventää luontokokemuksia, lue seuraavat vinkit. Luonto on loppumaton tutkimuskohde. Retkeillessä voit löytää myös itsestäsi uusia puolia.

Ulkoilu kohentaa kuntoa, palauttaa stressistä, parantaa unta ja vahvistaa immuunipuolustusta. Luonnosta saatavia terveyshyötyjä tutkitaan nyt paljon, ja siitä saattaa tulla uutta potkua myös luonnonsuojeluun.

Kun Evoa oppii, siihen jää koukkuun. Aina ennen pitkää alkaa evotuttamaan. Se on metsän kaipuuta, hiljaisuuden ja rauhan sylinkipeyttä, vuodenaikojen värejä, tulilla oleilun täyttymätön kuppi.

Suomalaiset ovat kovia matkustamaan. Teemme vuodessa keskimäärin 7,5 matkaa, ja olemme yksi maailman eniten matkustavista kansoista. Ympäristön kannalta ongelmallisin on hinkumme matkustaa auringon ja uusien kokemusten janossa tuhansienkin kilometrien päähän – lentokoneella.

”Jatkuvapeitteinen kasvatus on monesti parempi vaihtoehto myös metsänomistajan kukkarolle, sillä kun avohakkuulla voitosta iso pala menee metsän uudistamiseen, niin jatkuvapeitteisesti hoidetussa metsässä taimikko kasvaa itse.”

"Onko järkeä lennättää aasialaisia ja eritoten räjähdysmäisesti lisääntyvää kiinalaista keskiluokkaa muutamiksi päiviksi Lappiin, vaikka heillä olisi siihen varaa?"