Lahokaviosammal esiintyy hurjana otsikoissa: ”Harvinainen sammal torppasi metsänkaadon” ja ”Lahokaviosammal uhkaa uutta kaupunginosaa”. Lähdimme etsimään pikkuruista sammalta.
Ympäristökasvatus on mennyt viime aikoina paljon eteenpäin. Sn tarve on kasvanut viime aikoina sitä mukaan, kun ympäristöongelmat ovat lisääntyneet. Kaksi ympäristökasvattajaa kertoo, mitä vuosikymmenten aikana on tapahtunut.
Pariisin ilmastosopimuksen mukaan maapallon keskilämpötilan nousu pyritään rajaamaan selvästi alle kahden asteen. Tuoreen tutkimuksen mukaan todellinen turvaraja on matalampi.
"Yöllinen Ruissalo on rehevä ja viidakkoinen. Tykkään käydä fiilistelemässä pieniä pimeitä polkuja, rantoja ja myrskyjä." Näin kuvailee Turun luonnonsuojeluyhdistyksen Riikka Armanto lempipaikkaansa Ruissaloa.
Luonnon tärkeys ihmisen hyvinvoinnille on kiistaton. Luontohyvinvoinnin ympärille syntyykin yhä uusia palveluja sote-alan toiminnasta luontopäiväkoteihin ja tapahtumapalveluihin.
Mustikka kärsii rajusti Suomen metsätaloudesta, joka perustuu avohakkuisiin ja metsämaan muokkaukseen. Mustikan väheneminen muuttaa voimakkaasti koko metsäluontoamme, ei vain marjasatoja.
"Maapallon kiehumisen ongelma ei ratkea vain vapaaehtoisin voimin, vaan siihen tarvitaan vahvaa taloudellista ohjausta ja uusia, kipeitäkin lakeja ja määräyksiä", kirjoittaa Ismo Tuormaa Varoitusmerkkejä-kolumnissa.
"Luonnonsuojeluliiton tehtävä on ylläpitää jatkuvuutta luonnonsuojelussa, keskellä jatkuvaa murrosta. Poliittiset päättäjät vetävät helposti sesonkiluonteisia linjauksia. Meillä ei ole vaalikausia. Luonnonsuojelijan on tarpeen olla edelleen hereillä ja liikkeellä varhain."
Hallituksen elokuun lopun budjettiriihi on oikea aika varmistaa, että Suomen kasvu ohjautuu kestävästi. Luonnon köyhtyminen pitää pysäyttää, vesien hyvä tila säilyttää ja ilmastonmuutosta hillitä tehokkaasti ja toimet pitää näkyä budjetissa, Luonnonsuojeluliitto vaatii.
Kuhan alamitan nostaminen on tärkeää. Kuhan alamittaa pitäisi oikeastaan nostaa 45 cm:iin, mutta koko maassa yhtenäinen 42 cm:kin olisi edistystä. Kalastusasetuksen siirtymäaikaa ei missään nimessä tule pidentää.
Talouden tulevaisuuden näkymät ovat vahvistuneet ja talouskasvu vahvistunut. Budjettiriihi on oikea aika varmistaa, että Suomen kasvu ohjautuu kestävästi sekä ympäristötavoitteet – luonnon köyhtymisen pysäyttäminen, vesien hyvä tila sekä ilmastonmuutoksen tehokas hillintä ja sopeutuminen – saavutetaan.