Kaivokset aiheuttavat 75 prosenttia Suomen jätteistä – Luon­non­suo­je­lu­liit­to vaatii kaivoslakiin viittä parannusta

Kaivosten happama sivukivi aiheuttaa jäteongelman, jonka seurauksena vaarana on ympäristön pilaantuminen. Tämän takia myös valtion talous voi rasittua vielä satoja vuosia kaivoksen toiminnan loppumisen jälkeen. Kaiken lisäksi kiertotalouden puuttuminen on energian ja uusiutumattomien luonnonvarojen tuhlausta.

“Kiertotaloutta edistävät toimenpiteet jäävät tyngiksi, jos kaivokset jätetään tavoitteiden ulkopuolelle. Ympäristöasioiden kunnianpalautus on tarpeen, ja siksi kaivoslaki on päivitettävä 2020-luvulle”, sanoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall.

Jos kaivoksille ei nyt aseteta parempia ympäristö- ja kiertotalousvelvoitteita, kaivosten aiheuttamat haitat voivat lähitulevaisuudessa vain pahentua. Suomenkin tavoitteena on sähköautojen määrän lisääminen. Lisää sähköautoja tarkoittaa kuitenkin lisää kaivoksia, koska sähköautojen akut tarvitsevat mineraaleja.

Jos kaivoksia ei saada mukaan kiertotalouteen, hyvä kehitys sähköautojen osalta voi johtaa jätteen ja kaivosten määrän merkittävään kasvuun. Yksi esimerkki tästä on se, että EU:n komissio arvioi, että vuonna 2025 vain 40 prosenttia sähköautojen mineraaleista kierrätetään. Energia- ja liikennemurros eivät saa perustua kertakäyttökulttuuriin.

Kiertotalouden edistäminen kaivostoiminnassa on yksi viidestä Luonnonsuojeluliiton tavoitteesta kaivoslain uudistamiselle. Kaivoslakia tulee päivittää, koska kaivoslain uudistamisessa ympäristöasiat jäivät puolitiehen.

Uudistamistarvetta tukevat viime vuosien uutiset lukuisilta ongelmakaivoksilta ja se, että kaikista teollisuudenaloista kaivostoiminnalla on suomalaisten silmissä huonoin maine. Jyväskylän yliopiston vuonna 2018 julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan 54 prosenttia suomalaisista ei suhtaudu luottavaisesti siihen, että kaivostoimintaan liittyvällä ympäristölainsäädännöllä pystytään ehkäisemään toiminnan ympäristö- ja terveyshaittoja.

Näin kaivoslakia pitäisi uudistaa:

1. Kaivoslakiin on saatava kiertotalousvelvoitteet.

2. Luonnonsuojelualueiden ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden on oltava turvattuja sekä malminetsinnältä että kaivostoiminnalta. Tällä hetkellä kaivostoiminta uhkaa nakertaa suojelualueverkostoa.

3. Kaivostoiminnan vesistövaikutukset on minimoitava. Toiminnan valvonnalle on oltava riittävät resurssit, ja tehtäville ympäristöselvityksille tiukemmat vaatimukset.

4. Yleiskaava on asetettava kaivostoiminnan ehdottomaksi edellytykseksi. Tällöin kunnan oikeudet vahvistuisivat ja mahdollisuudet vaikuttaa kaivostoimintaan alueellaan paranisivat.

5. On otettava käyttöön kaivosvero ja vahinkotilanteissa hyödynnettävä rahasto. Toissijaista ympäristövastuujärjestelmää on kehitettävä, jotta ympäristövahinkoja voidaan ehkäistä ja korjata esimerkiksi toimijan joutuessa konkurssiin.

Kaivoslain parantaminen edellyttää myös yhtenäistä ympäristöhallintoa, jossa kaikki kaivostoimintaa koskevat asiat ovat yhden valtion viranomaisen vastuulla.

Lisätietoja:

Suojeluasiantuntija Otto Bruun
otto.bruun(a)sll.fi
+358406313399

Ympäristöjuristi Pasi Kallio
pasi.kallio(a)sll.fi
(Lomalla 25.2. asti)

Tammikuussa 2019 käynnistyi myös paikallisten kaivosliikkeiden aloittama kansalaisaloite kaivoslain uudistamiseksi: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3795