Luon­non­suo­je­lu­lii­ton kolme kärkiesitystä budjettiriihen valmisteluun

Arvoisa ministeri

Budjettiriihi on oikea aika varmistaa, että Suomen kasvu ohjautuu kestävästi sekä ympäristötavoitteet – luonnon köyhtymisen pysäyttäminen, vesien hyvä tila sekä ilmastonmuutoksen tehokas hillintä ja sopeutuminen – saavutetaan. Tässä ovat Suomen luonnonsuojeluliiton kolme kärkiasiaa budjettia koskeviin neuvotteluihin.

1 Luonnonsuojelun rahoitusvajeen paikkaaminen

Hallitusohjelmassa luvattiin nostaa luonnonsuojelun rahoitusta 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Valtiovarainministeriön budjettiesitys hoitaisi korotuksesta vain neljänneksen, noin 26 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman tavoite on 46 miljoonaa vuodessa pysyvää rahoitusta. Ympäristöministeriö on esittänyt budjettiin luonnonsuojelulle noin 21 miljoonaa euroa valtiovarainministeriötä enemmän. Vaikka budjettiesitystä on tarkoitus täydentää myöhemmin kärkihanketyyppisillä tulevaisuusinvestoinneilla, hallituksen täytyy budjettiriihessään parantaa myös luonnonsuojelun perusrahoitusta.

Hallitusohjelmassa luvatut lisäykset luonnonsuojelun rahoittamiseksi pitää hoitaa nyt heti eikä vasta vuonna 2023. Jos rahoitusta lykätään, luonnon kestävyysvajetta ei ehditä korjata tämän hallituksen aikana, vaan työtä siirretään yhä enemmän tuleville hallituksille.

2 Ilmastonmuutoksen tehokas hillintä edellyttää yritystukiremonttia

Ilmasto ei kestä kuumenemista kiihdyttäviä tukia. Hallituksen on tarkoitus karsia budjettiriihessä yritystukia vähintään 100 miljoonalla eurolla. Kuitenkin ympäristölle haitallisten tukien määrä on noin 3,5 miljardia euroa vuosittain. Tukien karsinta kannattaa aloittaa ilmastolle haitallisista ja kilpailua vääristävistä tuista, kuten turpeen alennetusta verotuksesta ja teollisuudelle maksettavasta päästökauppakompensaatiosta.

Valtiovarainministeriön esitys turpeen edelleen jatkuvasta alennetusta verotuksesta johtaa verotuen paisumiseen 196 miljoonaan euroon vuodessa, mikä on lähes yhtä paljon kuin koko ympäristöministeriön hallinnonalan budjetti. Turpeen polton päästöt ovat kivihiiltä suuremmat. Turpeen energiavero tulisi nostaa vähintään vuoden 2014 tasolle 4,9 euroon/MWh (nykyinen taso 3 euroa/MWh), jotta voidaan varmistaa, ettei turpeen käyttö polttolaitoksissa lisäänny kivihiilikieltolain seurauksena eikä korvaa esimerkiksi puuta.

Sähköintensiiviselle teollisuudelle maksettava päästökauppakompensaatio (momentti 32.60.46) on yli kaksinkertaistumassa 75 miljoonaan euroon, mikä heikentää päästökaupan ohjaavuutta ja siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ei ole pitänyt tukea tarkoituksenmukaisena missään vaiheessa. Päästökauppakompensaatio onkin suora tulonsiirto osakkeenomistajille. Kompensaatiosta tulee luopua kokonaan ja päästökaupasta saadut tulot ohjata kansainväliseen ilmastorahoitukseen.

Energiaintensiivisen teollisuuden energiaveropalautus (225 milj. €/2020) kannustaa energian ja fossiilisten polttoaineiden tuhlaukseen (momentti 28.91.41). Tuki tulee ajaa alas. Saman momentin maatalouden energiaveron palautusta (35 miljoonaa €/2020) tulee vastaavasti luopua.

Lentoliikenteen verovapaiden polttoaineiden tuomaa kilpailuetua tasapainottamaan tarvitaan lentovero. Hallituksen tulisi käynnistää lentoveroselvitys pikimmiten, jossa pitäisi pohtia myös, mitä lentoliikenteen kestämättömälle kasvulle tulisi tehdä.

3 Kansalaisjärjestöjen määrärahat (35.01.65)

Sekä VM:n että YM:n budjettiesitys merkitsisi ympäristöjärjestöjen rahojen vähentämistä peräti 200 000 eurolla tästä vuodesta. Se heikentäisi ympäristöjärjestöjen toimintaedellytyksiä merkittävästi tilanteessa, missä niiden merkitys ja työmäärä on kasvanut ympäristöongelmien myötä merkittävästi. Valtion talousarvioesityksessä vuodelta 2019 todetaan, että ympäristöhallinto toteuttaa “useita laajoja lainsäädäntö- ja kehittämishankkeita, joita koskevaa tiedottamista ja neuvontaa hoidetaan avustusta saavien järjestöjen kautta.” Järjestöjen rooli Rinteen hallitusohjelman ympäristötavoitteiden totuttamisessa ollee merkittävä. Kuitenkin järjestöjen resurssit ovat vähentyneet useana vuonna peräkkäin. Huomionarvoista on myös, että eduskunta lisää momentille joka vuosi rahoitusta, joka osoittaa eduskunnan tahtotilaa budjetin osalta. Lisäyksen suuruus on ollut vuosittain noin 200 000 euroa. Näin ollen on perusteltua, että avustuksiin lisätään ehdotetusta vähintään 400 000 euroa valtion talousarvioon.

Lisätietoja:

Suojeluasiantuntija Hanna Aho (ilmasto- ja energia-asiat) puh. 040 628 9495 hanna.aho(a)sll.fi

Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen (metsien ja soiden suojelu), puh. 050 532 3219, paloma.hannonen(a)sll.fi

Erityisasiantuntija Tapani Veistola, puh. 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi