Siili sinnittelee Suomessa elinalueensa äärirajoilla. Varsinkin pitkä talvi koettelee siiliä: aikuisista puolet ja kesän poikasista enemmänkin saattaa menehtyä talvella. Siiliä voi auttaa rakentamalla sille pesän.
Retkeillen voi syventää suhdettaan luontoon ja löytää motivaation suojelutyöhön. Kolme Luonnonsuojeluliiton yhdistysten opasta kertoo, miten retkillä jokainen meistä voi oppia jotain uutta. Myös opas itse.
Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -hanke avaa ovet vieraslajien maailmaan. Perehtyneet kansalaiset ja vapaaehtoiset kansalaistieteilijät ovat tärkeitä vieraslajien torjunnassa. Tule mukaan toimintaan!
"Uusia turvelupia, vanhojen turvetyömaiden laajennuksia ja hakemuksia turveluvissa olevien vesistöpäästöjen tai vesistötarkkailun lieventämiseksi on vireillä kymmenittäin", kirjoittaa Ismo Tuormaa Varoitusmerkkejä-kolumnissa.
Luonnonsuojeluliitto kysyi aktiiveiltaan vinkkejä julkisilla saavutettavista luontokohteista. Tässä luontokasvatusvaliokunnan valitsemat 10 kärki sekä lista muista ehdotetuista kohteista. Reppu selkään, bussikortti mukaan ja luontoretkelle!
Suomessa on 40 lumoavaa kansallispuistoa, joista jokainen on ainutlaatuinen. Kansallispuistot ovat kaikille avoimia luontokohteita, ja vaikka moni niistä on saavutettavissa vain autolla, löytävät seikkailijat tiensä luontoon myös julkisilla.
Ympäristöystävällisin autoilija on se, joka jättää auton hankkimatta ja kulkee julkisilla tai pyörällä. Moni meistä tarvitsee kuitenkin arjessaan autoa ja miettii vähäpäästöistä vaihtoehtoa.
Suomessa vieraslajeista puhutaan varsin vähän. Maailmalla haitalliset vieraslajit ovat kuitenkin aiheuttaneet suurta tuhoa sekä luonnon monimuotoisuudelle että ihmisille. Osataanko Suomessa ottaa oppia muualla tehdyistä virheistä? Tänä kesänä toimeen tarttuu VieKas LIFE -hanke.
Suot, ojitetut suot, turvepellot ja turpeennostoalueet ovat Suomen ylivoimaisesti suurin hiilivarasto. Turvemaat sitovat hiiltä pitkäaikaisesti ja pitävät sitä poissa ilmakehästä. Suomen luonnonsuojeluliiton raportti turvemaista käy läpi turvemaiden merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Luonnonvarakeskuksen arviot Suomen hiilinieluista ovat perustuneet virheellisiin lukuihin. Laskennassa käytetty metsien pinta-ala on arvioitu liian suureksi, minkä seurauksena myös muun muassa arvio hakkuumahdollisuuksista on ollut liian iso.