Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen vastaa Metsäteollisuus ry:n Anu Islanderin kirjoitukseen, jossa väitettiin, että turvemaiden metsätaloustoimista johtuvat ongelmat ovat menneisyyttä. Päinvastoin, ojituksesta johtuvat päästöt ovat kasvussa.
Luontoa voi auttaa monella tavalla – ja luonto hoivaa suojelijaansa. Suomen luonnonsuojeluliiton vapaaehtoiset kertovat tarinansa. Tekstit & kuvat Raisa Kyllikki Ranta, toimitus Liisa Hulkko
Sorsien metsästysaika alkaa tiistaina puoliltapäivin. Luonnonsuojeluliitto ei vastusta metsästystä, mutta liitto vaatii, että sorsien metsästyksen epäkohdat korjataan. Metsästäjillä ja suojeluväellä on paljon yhteistyömahdollisuuksia lintuvesien kunnostamisessa.
"Verottaja oli lähettänyt tuhansien eurojen kiinteistöverolappuja eräille luonnonsuojelualueita omistaville, yksityisille ihmisille. Veroja oli pantu maksuun myös karuista ulkoluodoista", kirjoittaa Ismo Tuormaa Varoitusmerkkejä-kolumnissa.
"Punkaharjun Keronsärkällä sielu ja silmä lepäävät. Se on virkistysalue, jossa yhdistyvät seudun järvi- ja harjuluonnon piirteet: hiekkarantaa, rantakallioita, metsänpeittoa, harjurinteitä."
Sitä mukaa kuin Suomen metsien hakkuut ovat kiihtyneet, liito-oravakanta on heikentynyt. Viime vuosina uhanalainen laji on levittäytynyt lähemmäs ihmistä. Liito-orava kyllä sopeutuu uusiin naapureihinsa, mutta sopeutuuko ihminen?
"Keskustan puheenjohtajuudesta kamppailevat Katri Kulmuni ja Antti Kaikkonen, molemmat ministereitä. Ovatko ehdokkaiden erot niin suuria, että sillä on merkitystä hallituksen kykyyn toimia ympäristöasioissa?"
Hotelli Punkaharjua pitävä Saimi Hoyer oppi keräämään ruokaa luonnosta jo lapsena ja on innostanut elämänsä aikana suuren joukon suomalaisia sienimetsään.
Suomen luonnonsuojeluliitto on tyytymätön valtiovarainministeriön budjettiesitykseen. Hallitusohjelmassa luvattiin nostaa luonnonsuojelun rahoitusta 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Valtiovarainministeriön tämänpäiväinen budjettiesitys hoitaisi korotuksesta vain neljänneksen.
Maailman merissä velloo yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa. Yhden muoviroskan hajoaminen luonnossa voi viedä yli 500 vuotta. Ei olekaan ihme, että asia huolettaa ihmisiä. Mutta millainen tilanne Suomessa on, ja mitä täällä tehdään merien roskaantumisen vähentämiseksi?
Voi olla, että yhteisen ymmärryksen saavuttaminen merimetsosta kestää vielä monta vuotta ja työryhmää. Mutta sudesta voimme oppia, että kärsivällisyys kannattaa ja yhdessä pienet kiista-asiat kasvavat suuriksi onnistumisiksi.
Luonnonsuojeluliiton pesäkamera maakotkan pesällä onnistui tänä kesänä välittämään uutta tietoa ilmojen kuninkaan elämästä. Kotkakameraa katsottiin yli sata tuhatta kertaa.