”Oulujärvi tuli tutuksi vuonna 2015, kun UPM aloitti hakkuut Oulujärven Ärjänsaaressa. Hakkuut saatiin silloin pysäytettyä, mutta emme yllättyneet, kun vuonna 2017 Oulujärven Kaarresaloon ja Kuostoon suunniteltiin hakkuita. Saaret kuuluvat Natura-ohjelmaan boreaalisten havumetsien takia, eikä kunnollista arviointia hakkuiden vaikutuksista ollut tehty. Hakkuu-uhka oli poikkeuksellinen, koska saarten suojeluarvot olivat selvät.
Saaret kuuluvat Natura-ohjelmaan boreaalisten havumetsien takia, eikä kunnollista arviointia hakkuiden vaikutuksista ollut tehty. Hakkuu-uhka oli poikkeuksellinen, koska saarten suojeluarvot olivat selvät.
Metsähallitus väitti, että arvokkaat alueet on jätetty hakkuiden ulkopuolelle. Se ei kuitenkaan ollut kestävä perustelu hakkuille. Luonnonsuojeluliitto halusikin kyseenalaistaa, millaisilla perusteilla Natura-alueella ja valtion virallisella retkeilyalueella voi hakata metsää.
Teimme vireillepanon, eli niin sanotun toimenpidekieltoehdotuksen ely-keskukselle, valitimme elyn päätöksestä hallinto-oikeuteen ja siitä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Palkkasimme ihmisen kartoittamaan alueet, viestimme ja yritimme saada Kaarresaloa mukaan Metsähallituksen Luontolahjani Suomelle -kampanjaan. Metsähallitus ei siihen suostunut.
Nyt tammikuussa korkein hallinto-oikeus (KHO) otti kantaa. KHO vaati ely-keskusta kieltämään hakkuut ja tekemään alueelle kunnollisen Natura-vaikutusten arvioinnin. Oikeuden päätöksen mukaan hakkuut eivät vaikuta ainoastaan itse hakattavaan alueeseen, vaan voivat vaikuttaa hakkuualueen ulkopuolellakin esimerkiksi alueen mikroilmastoon.
Yli kahden vuoden suojelutyön jälkeen oikeuden päätös tuntui epätodelliselta ja todella hyvältä. Luonnonsuojeluvoitot vaativat usein kestävyyttä.
Yli kahden vuoden suojelutyön jälkeen oikeuden päätös tuntui epätodelliselta ja todella hyvältä. Luonnonsuojeluvoitot vaativat usein kestävyyttä.
Onnistuimme estämään hakkuut, koska yhteistyö paikallistason ja työntekijöiden sekä eri järjestöjen välillä oli hyvää ja tiivistä. Pitkä prosessi oli hieno näyte siitä, mitä yhteistyöllä saadaan aikaan. Mukana saaria puolustamassa oli monia Luonnonsuojeluliiton paikallistoimijoita Paltamon luonto -yhdistyksestä sekä keskustoimiston työntekijöitä.
Pitkä prosessi oli hieno näyte siitä, mitä yhteistyöllä saadaan aikaan.
Toivon, että vuosikirjapäätös vaikuttaa siihen, millaisilla tiedoilla merkittäviä kohteita voidaan hakata. Tapaus osoittaa hyvin sen, että Metsähallituksella on metsien hoitajana vielä paljon parannettavaa siinä, millaisilla tiedoilla metsiä hakataan, ja onko toiminta vastuullista ympäristön kannalta.
Oulujärven saarten hakkuukiista korostaa myös kansalaisjärjestöjen roolia osana toimivaa yhteiskuntaa. Ilman luonnonsuojelijoita olisimme menettäneet paljon ainutlaatuista luontoa Oulujärven saarissa.”
Paloma Hannonen
Suojeluasiantuntija,
@PalomaHannonen
