Saimaannorppien uhkana on myös talven verkkokalastus – jo kaksi norppaa löydetty kuolleena

Parinkymmenen vuoden tilastojen perusteella noin kolmasosa kaikista kalanpyydyksiin kuolleista norpista on tukehtunut juuri talviverkkoihin. Keväiset verkkokalastusrajoitukset keskeisimmillä norppien pesimäalueilla astuvat voimaan huhtikuun puolivälissä, mutta ne päättyvät jo kesäkuun lopussa.

Lisäksi rajoitukset kattavat vain osan saimaannorpan levinneisyysalueesta, huomauttaa Luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen.

”Ympärivuotinen kalanpyydyskuolleisuus verottaa edelleen tarpeettomasti norppakantaa. Luonnonsuojeluliiton mukaan kaikesta verkkokalastuksesta on luovuttava Saimaalla ympärivuotisesti. Norppaturvallisia kalastusmenetelmiä on jo olemassa, ja niitä kehitellään jatkuvasti lisää.”

Norppien levittäytyminen takaisin entisille elinalueilleen koko Saimaalla pitää Luonnonsuojeluliiton mielestä saada nykyistä paremmin turvattua, sillä useilla vesistöalueilla norppakanta on vain muutaman yksilön varassa. Kannan kasvuvauhti pitäisi saada nykyistä voimakkaammaksi, jotta geneettisen monimuotoisuuden väheneminen saataisiin pysäytettyä.

Vaikka saimaannorppakanta ylitti 400 yksilön välitavoitteen viime vuonna, yksilömäärä ei ole riittävä, jotta voitaisiin puhua suotuisan suojelun tasosta.

”Norppakannan pitäisi olla paljon nykyistä suurempi, jotta se kestäisi huonot pesimäolosuhteet ja muut sitä uhkaavat tekijät. On arvioitu, että Saimaalla on elänyt alun perin tuhansia norppia. Saimaa pystyisi nykyisinkin elättämään tuhansia norppia, ja silti kalaa riittäisi myös ihmisten tarpeisiin”, Tiainen sanoo.

Ilmastokriisi uhkaa

Saimaannorpalle kuluva talvi on surkein koko 40-vuotisen kannanseurannan aikana. Norpan pesintä on vaarassa jään puutteen ja lumettomuuden takia.

Saimaannorppa on arktinen hylje, jonka pesinnän onnistuminen riippuu lumesta ja jäästä. Syntyessään kuuteilta puuttuu kylmää eristävä rasva- eli traanikerros. Siksi kinospesien tarjoama suoja on norpille ensiarvoisen tärkeää. Viime vuosina kuutteja on syntynyt joka talvi hieman yli 80, ja määrän arvioidaan olevan sama myös tänä vuonna.

Avojäälle tai rannalle syntyviä kuutteja uhkaavat kylmettyminen, pienpedot, kuten ketut, sekä esimerkiksi ihmisen aiheuttama häiriö, joka voi johtaa emon pakosukelluksiin ja imetyksen häiriintymiseen. Arvioiden mukaan noin kolmasosa, mutta pahimmillaan jopa puolet kuuteista saattaa menehtyä jäädessään ilman pesän suojaa. Kunnon talviolosuhteissa pesäpoikaskuolleisuus on nykyisin noin kahdeksan prosenttia. Keinopesät voivat lähitulevaisuudessa tarjota apua leutoihin ja jäättömiin talviin.

 

Lisätietoja:

Kaarina Tiainen, saimaannorppa-asiantuntija, kaarina.tiainen(a)sll.fi, p. 050 530 3270

Lisätietoja