Luon­non­suo­je­lu­lii­ton alustavat kommentit maan­käyt­tö­muu­tos­mak­suis­ta

13.3.2020

Selvitysmies Risto Timoselle

Viitaten kommenttipyyntöönne erityisasiantuntija Tapani Veistolalle

Luonnonsuojeluliiton alustavat kommentit maankäyttömuutosmaksuista

Kiitämme kommenttipyynnöstä. On hyvä, että hallitusohjelmassa edellytetty selvitys tehdään.

Alustavina kommentteina esitämme asiantuntijatasolta seuraavaa vaikka Luonnonsuojeluliiton virallinen lausunto tehdään vasta valmiista mietinnöstä.

1 Pidättekö maankäyttömuutosmaksua tarkoituksenmukaisena?

Ilmastomuutoksen hillitsemiseksi on joka kivi käännettävä. Kaikkia aitoja keinoja tulee kokeilla. Suomi on sitoutunut osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteita metsäkadon pysäyttämiseen vuoteen 2030 mennessä. Metsäkadosta aiheutuvat päästöt ovat Suomessa vuosittain noin 3-4 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Määrä on suuruusluokaltaan noin 6 % Suomen kokonaispäästöistä. Näiden päästöjen hillitseminen auttaisi Suomea saavuttamaan LULUCF-asetuksen mukaiset ilmastotavoitteet.

Maankäyttömuutosmaksu tulisi saattaa voimaan mahdollisimman nopeasti, jotta riski aavistushakkuista voidaan minimoida.

Rakentamisen päästöt – 0,7 Mt CO₂-ekv. – on iso määrä. Tämän määrän saaminen muualta olisi iso työ. Tärkeää olisi ottaa maksu käyttöön myös muissa maankäyttömuodoissa, kuten turvepeltojen raivauksessa. Metsien raivaaminen pelloiksi aiheuttaa Suomessa noin 1,9 Mt CO₂-ekv. päästön.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161339/67-2018-MISA.pdf

2. Olisiko rakentamishankkeen vaikutus hiilivarastoon ja -nieluun (arvioituna hankkeen takia kaadettavan puuston perusteella ja mahdollisesti maaperän hiilivarastossa hankkeen johdosta tapahtuvan muutoksen perusteella) mielestänne oikea peruste maksun suuruutta määritettäessä?

Myös maaperän päästö tulee ottaa huomioon, ei vain puusto.

3. Mitä muita maksuperusteita maankäyttömuutosmaksun suuruutta määrättäessä pitäisi ottaa huomioon?

Biodiversiteetin perusteella hinnalle voisi lisätä kertoimia.

4. Pitäisittekö oikeana yhdenmukaistaa maankäyttömuutosmaksun taso energiaverotuksen kanssa (noin 60 €/tCO2)? Uudistuskypsän metsähehtaarin raivaamisesta puuttomaksi rakennusmaaksi syntyy Etelä-Suomessa noin 275 t CO2-ekv./ha:n päästö pelkän puuston hiilivaraston perusteella laskettuna, Pohjois-Suomessa 40-80 % em. päästöstä.

Rakentamisessa hinnan pitää olla korkea, jotta sillä olisi ohjaavaa merkitystä.

Arvio päästöjen sosiaalisesta hinnasta vaihtelee, mutta globaalisti sen on arvioitu olevan keskimäärin 417 dollaria/CO2t eli noin 380 euroa/CO2t. IPCC:n 1,5 asteen raportissa markkinahinta päästövähennyspolulla oli välillä $135-$5,500 /CO2t vuonna 2030. Tätä alhaisemmalla hinnalla markkinahäiriö ei korjaannu riittävästi. Ks. Climate change is a global injustice. A new study shows why. Vox, 2018:

https://www.vox.com/2018/9/26/17897614/climate-change-social-cost-carbon  

Maksun tulee olla niin suuri, että sillä voidaan kattaa hallinnoinnin lisäksi rakentamisen haittoja.

5. Vaikuttaisiko maksu mielestänne rakentamishankkeen sijoittumiseen, vai näettekö sen vain metsäkadon kompensaatiomaksuna?

Sekä-että: Maksun pitää olla korkea ohjatakseen rakentamista metsiä säästäväksi, ja maksun tavoitteena tulee olla metsäkadon hillitseminen. Toisaalta on tärkeää varmistaa, että pilajaa maksaa ja luonnolle koituneet vahingot korvataan.

6. Olisiko mielestänne oikein, että maksun soveltamisalaan kuuluisivat myös yleis- ja asemakaavat, suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset?

Tärkeää olisi, että kun laki tulee voimaan, se koskisi sen jälkeen kaikkea rakentamista – myös vanhoja yleisa- ja asemakaavoja silloin kun ne tulevat rakentamisvaiheeseen viime kädessä vaikka rakennusluvissa. Sen tulee koskea myös muita maankäytön muutoksia, kuten turpeen tai sammalen ottoa, turvepeltojen raivausta jne.

7. Olisiko mielestänne oikein rajata maankäyttömuutosmaksu koskemaan vain suuria (esim. yli 1 ha) metsäkatoja aiheuttavia rakentamishankkeita? Mikä olisi oikea kokoraja metsäkadolle, jota suuremmilta hankkeilta maksu perittäisiin?

Kaikki maankäyttö mukaan – ei vapaamatkustajia. Poikkeuksena voi olla esimerkiksi metsittyneiden perinnebiooppien raivaus tms.

8. Olisiko mielestänne maankäyttömuutosmaksun sijasta tarpeen säätää velvoitteesta korvata rakentamishankkeesta aiheutuva metsäkato jollakin kompensaatiotoimenpiteellä, esim. metsänistutuksella?

Metsäistutusta tehokkaampaa on ohjata raha luonnonsuojelualueiden hankkimiseen ja ennallistamiseen.

9. Mikä olisi mielestänne maksua tai kompensaatiota parempi ohjauskeino rakentamisesta aiheutuvan metsäkadon vähentämiseksi?

Yksi keino olisi kieltää rakentaminen greenfield-alueilla ja suunnata ne brownfield-alueille. Poikkeuslupien ehtojen pitäisi olla silloin ankarat.

Turvemaiden raivauskiellosta olisi paras säätää lailla.

10. Miten muuten haluatte kommentoida maankäyttömuutosmaksua?

Tätä taloudellista ohjauskeinoa kannattaa kokeilla. Sen vaikutuksia tulee seurata ja arvioida, onko maksu riittävä hillitsemään rakentamisesta aiheutuvaa metsäkatoa vai tulisiko käyttöön ottaa järeämmät ohjauskeinot.

Lisätietoja

– suojeluasiantuntija Hanna Aho, puh. 040 628 9495, hanna.aho (a) sll.fi

– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puh. 0400 615 530, tapani.veistola (a) sll.fi

Lisätietoja