Tervetuloa, uusi maailma
Koronaviruksen aiheuttama kriisi ihmisten terveydelle ja taloudelle on syvä ja laaja. Jos kriisin ratkaisuissa maltetaan katsoa pitkälle tulevaisuuteen, voidaan samalla taklata ilmastokriisiä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä.
Teksti Oona Lohilahti, kuvitus Tuuli Pursiainen
Julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2020
Kuvitellaan maailma, jossa ihmisen ja luonnon hyvinvointi ovat politiikan keskiössä. Sellaisessa maailmassa energia tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä, julkinen ja kevyt liikenne ovat kaupungeissa ykköstapa liikkua, kaikilla ihmisillä on mahdollisuus nauttia puhtaasta luonnosta ja yritykset kehittävät ympäristöystävällisempiä tuotteita ja teknologioita. Samalla luonnon monimuotoisuutta elvytetään ja luodaan uutta työtä esimerkiksi soita ennallistamalla. Ihmisten toimintaa ohjaa kohtuus ja toisista välittäminen.
Tämä maailma on se fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta, jonka rakentamiseen myös Suomen hallitus on sitoutunut.
Koronakriisi aiheuttaa ihmisille huolta ja pahoinvointia terveyden ja toimeentulon osalta, ja me kohtaamme sen hyvin epätasa-arvoisista lähtökohdista. Fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan kannalta koronaviruksen aiheuttama kriisi voi olla mahdollisuus, sillä voimme itse valita, miten tulemme kriisistä ulos, muistuttaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
”Kriisi on vakava paikka koko yhteiskunnalle. Se on myös mahdollisuus. On mahdollista, että ihmiset heräävät siihen, mikä heidän elämässään on merkityksellisintä ja muuttavat toimintaansa.”
Ahon mukaan olennaisia kysymyksiä tästä kriisistä ulostullessa ovat: kiinnitetäänkö ihmisten terveyteen jatkossa enemmän huomiota, rakennetaanko luonnon rajoissa toimivaa maailmaa sekä hillitäänkö ja torjutaanko tulevia kriisejä ennakolta?
Ilmastokriisi ei hävinnyt
Ilmasto- ja monimuotoisuuskriisi eivät ole kadonneet, vaikka maailma pysähtyikin. Molemmat uhkaavat ihmisten terveyttä perustavanlaatuisella tavalla.
”Jos menetämme luonnon monimuotoisuuden, olemme alttiimpia taudeille. Jos ei ole pölyttäjiä, ei ole ruokaa. Ilmastokriisi tappaa ihmisiä suoraan esimerkiksi kuumuuteen tai tulviin. Näihin kriiseihin pitää varautua, mutta niitä pitää myös yrittää estää, koska tiedämme jo nyt, että ne aiheuttavat parhaillaankin kärsimystä.”
Koronasta voimme oppia ainakin sen, että tutkijoita kannattaa kuunnella. Tutkijat ovat varoittaneet ympäristökriisien torjunnan kiireellisyydestä jo pitkään. Jos ilmasto- ja luontotekoja ei tehdä nyt, ne tulevat myöhemmin maksettavasti, Aho sanoo. Silloin lasku ja inhimillinen hinta ovat entistä suurempia.
”Tämän kriisin aikana on tehty nopeita poliittisia toimia, jotta ihmishenkiä säilyy. Silloin, kun tilanne on tarpeeksi tiukka, rahaakin on löydyttävä. Talous on väline ja hyvinvointi on ykkönen, jota pitää priorisoida.”
Koronavirus pani valtiot ja maailmantalouden polvilleen. Ilmasto- ja monimuotoisuuskriisit iskevät vielä kovemmin, jos suunta ei muutu. Olemme vedenjakajalla. Kriisistä ulospääsy on nähtävä mahdollisuutena vahvistaa yhteiskuntaa tulevia kriisejä varten.
Suomen hallitus on julkisesti sitoutunut hallitusohjelman ilmastotavoitteisiin ja elvytykseen, joka ottaa ilmaston ja luonnon huomioon. Myös EU:ssa useat jäsenmaat ovat vakuuttaneet sitoutumistaan yhteisiin ilmastotoimiin. Se on Ahon mukaan tärkeää esimerkin näyttöä koko maailmalle. Toukokuun lisätalousarviossa ja elokuun budjettiriihessä hallituksen sanojen on muututtava teoiksi.
Kolme askelta kriisin jälkeen
1. Rahavirrat liikkeelle
On selvää, että koronakriisissä elvytykseen on käytettävä joka tapauksessa paljon rahaa. Silloin kannattaa tukea toimintaa ja luoda työpaikkoja, joilla on tulevaisuutta.
Uutta työtä syntyy esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, sähköautojen latauspisteiden asentamiseen, erilaisten uusiutuvien energiamuotojen pariin sekä biokaasun tuotantoon ja kuljetukseen. Kaupungeissa korostuvat liikennepalvelut. Innovaatiopuolelle ja kiertotalouteen tarvitaan lisää työntekijöitä. Luonnonhoito ja ennallistaminen työllistävät, samoin kuin luontokohteiden, kuten kansallispuistojen, palvelut.
Talous ja ihmisen toiminta on saatava sopusointuun luonnon reunaehtojen kanssa. Tämä ei tapahdu passiivisesti eikä niin, että talous pysähtyy. Tarvitaan isoja investointeja ja uusia työpaikkoja. Mutta yksi periaate poliitikkojen on muistettava: saastuttamista ja ylikulutusta ei pidä enää tukea yhteisistä varoista. Evytys ja uudet investoinnit eivät saa aiheuttaa haittaa yhteiselle ympäristöllemme.
Isot rahavirrat on käännettävä fossiilitaloudesta päästöjen leikkaamiseen, ilmastokriisin torjumiseen ja luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseen – eli fossiilivapaan hyvinvointivaltion rakentamiseen.
2. Suuryrityksiltä vastinetta tuelle
Koronakriisin alettua yksi jos toinenkin suuryritys marssi hallituksen pakeille vaatimaan tukea ja apua, samaan aikaan, kun yt-neuvotteluja käytiin nopeutetulla tahdilla. Kyseessä olevat summat ovat niin suuria, ettei niitä pidä antaa ilman vastikkeellisuutta.
Valtiontuki pitää sitoa tieteen mukaisiin ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteisiin sekä niiden uskottavaan toteuttamiseen. Koska muutos fossiilivapaaseen yhteiskuntaan on joka tapauksessa edessä, tämä palvelisi myös yritysten etua. Tukien ehtona pitäisi ylipäänsä olla yritysvastuu ja verovälttelyn lopettaminen.
3. Rahaa haitallisista tuista
Koronakriisin jälkeen talous tarvitsee vihreää elvytystä. Se tarkoittaa sitä, että varoja vapautetaan siten, että niitä riittää ilmaston ja luonnon kannalta olennaisiin investointeihin. Samalla varmistetaan, että ympäristön kannalta haitallisen toiminnan tukeminen loppuu.
Ratkaisu on ympäristölle haitalliset tuet, joita Suomi jakaa 3,6 miljardia euroa vuodessa. Karsimalla ympäristölle haitallisia tukia budjettiin saadaan joustoa ja varoja siirrettyä saastuttavasta toiminnasta ilmasto- ja ympäristöinvestointeihin. Päättäjien kannattaa aloittaa työ turpeen lähes 200 miljoonan euron veroedusta ja lentokerosiinin verottamisesta.
Vihreä elvytys on apua akuuttiin kriisiin. Sen sijaan seuraava vuosikymmen ja todennäköisesti myös sitä seuraavien 50 vuoden ajan valtioiden on toteutettava ekologista jälleenrakennusta. Vanhaan ei enää ole paluuta.
Sotien jälkeen Suomi rakennettiin uudelleen, ja nyt myös rakennetaan Suomea uudelleen. Tällä kertaa tavoitteena on ihmisten hyvinvointi luonnon ehdoilla.
ALLEKIRJOITA LUONTOVETOOMUS
Kun koronaviruksen aiheuttamia talousvaurioita aletaan korjata, ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen torjunta on otettava talouspolitiikan punaiseksi langaksi.
Tämän takia Suomen luonnonsuojeluliitto julkisti 6. toukokuuta 2020 vetoomuksen terveellisen ja turvallisen tulevaisuuden puolesta.
Vaadimme, että koronaviruksen nimissä jaetut tuet suuryrityksille sidotaan tieteenmukaisiin ilmastotavoitteisiin ja ympäristölle haitallisia tukia leikataan, jotta ilmastoinvestointeihin on rahaa. Vaadimme myös, että elvytysrahoitus suunnataan päästöjen vähentämiseen, ilmastokriisiin sopeutumiseen, ympäristönsuojelun parantamiseen ja luonnonsuojeluun. Sanna Marinin hallitus on jo sitoutunut fossiilivapaan hyvinvointivaltion rakentamiseen, eikä tästä tavoitteesta ole syytä lipsua.
Noin kolme kuukautta auki oleva vetoomus luovutetaan valtiovarainministerille. Allekirjoita vetoomus osoitteessa luontovetoomus.fi
Luonnonsuojelija-lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu.
Tervetuloa norppajengiin! sll.fi/liity
Lue verkkolehteä: sll.fi/luonnonsuojelija
”Lempilehteni, joka pitää airot meressä, jalat polulla ja sydämen taivaalla!”
Jaa sosiaalisessa mediassa
Sinua saattaisi kiinnostaa
Kuntavaaleissa äänestetään lähiluonnosta ja ilmastosta
Kunnissa tehdään päätöksiä, jotka koskettavat ihmisten arkielämää. Kuntapäättäjien on turvattava asukkaiden turvallinen ja terveellinen…
Lue lisääHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2025
Luonnonsuojeluliitto lausui valtionvarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostolle hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi…
Lue lisää