Luon­non­suo­je­lu­lii­ton esityksiä läpimuuttavien val­ko­pos­ki­han­hien kanssa elämiseen

28.5.2020

Ympäristöministeriölle

Luonnonsuojeluliiton esityksiä läpimuuttavien valkoposkihanhien kanssa elämiseen

1 Valtakunnallinen yhteistyöryhmä

• Mukaan myös BirdLife Suomi ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

• Selvittää tilanteen ja kokoaa tiedon (esimerkiksi miksi niitä tulee meille niin paljon, mikä toimii ennaltaehkäisyssä, tutkimuskirjallisuus esim. Hollannin-Tanskan suunnalta jne.) ja tekee esityksiä.

• Kuulee ympäristöministeriön työryhmää, joka laatii parhaillaan uutta lainsäädäntöä rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta (sis. valkoposkihanhi).

• Alueellisen yhteistyöryhmän kehittäminen esimerkiksi Keski-Karjalaan.

• Kaupunkihanhet ovat eri asia jota ei kannata sekoittaa tähän: niille oma kehityshanke tarvittaessa.

2 Korvaukset

• Mahdollisimman nopea maksatus tänä vuonna. Tilanne on ollut muun muassa sääoloista johtuen poikkeuksellisen hankala.

• Pohdintaan mahdollisuus korvata välillisiä kuluja poikkeuskeväänä (esimerkiksi rehun tuonti, laidunnus, vertaa koronatuet).

3 Maisematason suunnittelu, jossa on sekä karkotus että lintupellot mukana

• Lintujen karkoittaminen eri keinoin koordinoitava lintupeltojen perustamisen kanssa, muutoin hanhet vain lentävät yhden viljelijän pellolta toisen pellolle.

• Etenkin syksyisin hanhet lepäilevät usein sekaparvissa, joissa on muitakin lajeja kuin valkoposkihanhia.

a) Lintupellot – minne linnut ajetaan

• Pohjois-Karjalan pelotteluhankkeesta puuttuu lintupeltokokeilu, joka pitää tehdä.

• Saatava maisematason kokeilu aikaan: viljelijöiden yhteistoiminta tärkeä (esimerkiksi METSO-yhteistoimintahankkeessa kokeiltu ns. Kasaamisbonus?)

• Hanhien eniten suosimat alueet yleensä avaria, vesistöjen lähellä sijaitsevia peltoja ja niiden sijainnista jo viimeisen vuosikymmenen ajalta kohtalaisesti tietoa. Myös lintupellot pitäisi saada ensisijaisesti näille alueille.

• Selvitys ”Lintupeltojen kehittäminen rauhoitettujen lintulajien aiheuttamien viljelysvahinkojen ennaltaehkäisevänä keinona” (Etelä-Pohjanmaan ELY) tulossa.

• CAP-toimenpide avattava heti ohjelmamuutoksella ellei muuten (Huom.! nykyinen ohjelmakausi jatkuu ehkä jopa vuoteen 2022).

• Ellei CAPia saa nyt auki, toissijaisesti sitten kotimaista tai hankerahaa.

• Toimivuuden seuranta tärkeää!

b) Karkotuksen kehittäminen

• Ohje mitä saa tehdä luvatta ja mihin tarvitsee lupaa.

• Luvanvaraista mm. droonien hankinta (tai virka-apu armeijalta), leijat, pallot, koirat, erilaiset äänet, valot jne.

• Karkottaminen ostopalveluna säästäisi sekä viljelijöiden että ELYn työaikaa (maksaja valtio tai yrittäjät), toinen mahdollisuus on palkata ELY-keskukseen karkotuspartio (MH:lta tai armeijalta virka-apua kävellen karkoittamiseen).

4 Hankkeistus

• Pohjois-Karjalan kokeilun scope ei kata kaikkia keinoja, esimerkiksi lintupeltoja ei vielä kokeiltu, haastatteluja kiinnostuksesta vasta.

• Tarvittaessa laajempi hanke: jopa LIFE tai muu kansainvälinen hanke, jossa kansainvälinen näkökulma mielellään koko muuttoreitillä (myös Venäjä).

5 Ampuminen

• Ei muuteta lakeja: valkoposkihanhi ei sovellu metsästyslain riistalajiksi, koska se ei ole lintudirektiivin liitteessä II.

• Samoin metsästyslain rauhoittamattomiin lajeihin se ei sovellu.

• Poikkeusluvat varsinkin keväällä muutenkin välttämättömiä, koska kevätmetsästys ei tule kyseeseen.

• Hyväksyttävissä olisi, että Varsinais-Suomen ELY antaisi tappolupia tutkimukseen jossa viranomainen mukana ja sitä voisi verrata muihin karkotuskeinoihin (seuranta tärkeää, Pohjois-Karjalan hanketta pitäisi kehittää tältä osin).

6 Viestintä

• SYKE:n ja/tai ELY:n seurantasivu hyvä alku: sen syventäminen tietolinkeillä (resurssit).

• Opastus mitä saa tehdä ja mitä ei viljelijöille tuttujen kanavien kautta.

• Laajempi viestintähanke syksyksi tarpeen.

• Varautuminen myös viestinnällä tämän kevään kaltaisiin poikkeustilanteisiin, missä hanhia on määrällisesti paljon ja ne viipyvät samoilla alueilla pitkään.

7 Kaupunkinurmikot ja puistot

• Kannattaa eriyttää tästä keskustelusta: läpimuuttajien problematiikka maaseudulla on hyvin erilainen kuin pesimäkannan kaupungeissa.

• Voisi olla eri kehityshanke (vyöhykkeistäminen eli luonnonalueet ja alueet, joille hanhia ei toivota, paimennus, koirakarkotus, muu pelottelu, äänet, valot, petoleijat, aitaukset, nurmiseokset jne.)

Lisätietoja

• puheenjohtaja Harri Hölttä p. 040 722 9224

• toiminnanjohtaja Päivi Lundvall p. 040 184 3636

• Pohjois-Karjalan piirin tominnanjohtaja Heikki Pönkkä p. 040 543 0011

• erityisasiantuntija Tapani Veistola, p. 0400 615 530

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Harri Hölttä Päivi Lundvall

puheenjohtaja toiminnanjohtaja

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola

• +358 400 615 530
• tapani.veistola(a)sll.fi
• @TapaniVeistola